Oikeusministeri Henriksson: Saamelaiskäräjälain kaatoi pelko kannatuksen menetyksestä Lapissa

– Jos käsittelyssä olisi haluttu edetä nopeammin, ei samoja kysymyksiä olisi samassa muodossa kysytty monta kertaa, Juuso arvelee STT:lle.

Toistuvat kysymykset koskivat hänen mukaansa sitä, voidaanko lappalaiskriteeri tuoda kolmospykälään takaisin ja voidaanko uudelleenhakeutuminen poistaa laista.

– Jäi sellainen maku, että yritettiin saada erilainen vastaus siihen kysymykseen, kun sitä tarpeeksi monta kertaa kysyttiin. Perustuslakivaliokunta tuntui pyytävän meitä saamelaisia hyväksymään sen, että ihmisoikeuksiemme rikkomista jatketaan, Juuso sanoo.

Esityksessä olisi poistettu kiistanalainen lappalaiskriteeri, joka mahdollistaa saamelaiskäräjien vaaleissa äänestämisen ja ehdolle asettumisen vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa olevien sukulaismerkintöjen pohjalta. Vanhoissa dokumenteissa merkintä "lappalainen" ei välttämättä ole tarkoittanut henkilön polveutuvan saamelaisesta suvusta, vaan se voi viitata elinkeinoon.

Hallituspuolue keskustan ministerit eivät kannattaneet hallituksen esitystä.

– Koko ajan on ollut selvää, että keskusta on tehnyt kaikkensa, että laki kaatuisi, Juuso sanoo.

Saamelaiskäräjien hyväksyntä minimiedellytys

Viimeksi viime kesäkuussa Suomi sai langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjintäkomitealta rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. Ratkaisu liittyy korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan arviota.

Juuso painottaa, että saamelaiskäräjälain vaaliluetteloon liittymistä koskevien kriteerien pitää olla saamelaiskäräjien hyväksymiä.

– Se on aivan minimiedellytys. Tämä on seuraavan hallituksen hyväksyttävä. On huolestuttavaa, jos jotkut puolueet haluavat määrätietoisesti rikkoa saamelaisten ihmisoikeuksia.

Hänen mukaansa Ojala-Niemelä ja perustuslakivaliokunta kohtelivat sinänsä kunnioittavasti saamelaiskäräjiä.

Juuso on ollut viime vaaleissa RKP:n eduskuntavaaliehdokkaana Lapin vaalipiirissä.

Henriksson: Ei näyttänyt hyvältä

Juuson mielestä mietintö olisi mahdollisesti ehditty tehdä, jos kysymykseen lappalaiskriteerin palauttamisesta ei olisi jääty junnaamaan varsinkin, kun valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat eivät nähneet hallituksen esityksessä suurempaa muutettavaa.

– Oma tulkintani olisi, että eduskunnan suuressa salissa tämä olisi saanut sellaisen päätöksen, että laki olisi tullut voimaan. Tiedän, että niin kokoomuksen kuin perussuomalaisten kansanedustajissa on myös kannatusta lakiuudistukselle. Olen henkilökohtaisesti tavannut yli satakunta kansanedustajaa puolentoista vuoden aikana.

Myös Ojala-Niemelän mukaan käsittelyaika perustuslakivaliokunnassa olisi riittänyt, jos hallituksen esitys olisi ollut yksimielinen.

– Kun tätä jahnattiin ja jahnattiin, aika loppui kesken.

Oikeusministeri sanoo olleensa melko järkyttynyt viime viikon perjantaina, kun sai tietää, mitä perustuslakivaliokunnan kokouksessa oli tapahtunut. Saamelaiskäräjälain käsittely päätettiin lopettaa niukan enemmistön päätöksellä. SDP:n jäsentä sijaisti keskustan Markus Lohi, jonka tiedetään vastustavan lakimuutosta.

Henriksson muistuttaa, että valiokunnan puheenjohtajalla olisi ollut oikeus päättää, milloin äänestetään ja huolehtia oikea kokoonpano pöydän ympärille.

– Ei näyttänyt hyvältä. Se yksi hallituspuolue, joka ei tätä kannattanut, oli keskusta. Silloin ei voi ajatella, että keskustalainen edustaisi hallituksen enemmistöä, Henriksson sanoo.

Mietinnön tekemistä vastaan äänestivät valiokunnassa myös perussuomalaiset ja kokoomus.

Kokoomus kiertelee kantaansa

Kokoomuksen johto ei ole kertonut puolueen kantaa saamelaiskäräjälain sisältöön. Juuson mukaan kokoomusta kiinnostivat erityisesti maankäyttöoikeuteen ja sitä koskevaan neuvotteluvelvoitteeseen liittyvät kysymykset. Myös Ojala-Niemelä sanoo STT:lle, että maankäyttöoikeutta kritisoitiin oppositiopuolueista.

–  Oppositiota hiersi erityisesti ysipykälä, maankäyttöoikeudet, ettei käräjille tule liikaa valtaa päättää maankäyttöoikeuksista Ylä-Lapissa Metsähallituksen valtion maiden ja kuntien ohi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vastasi STT:n haastattelupyyntöön viestittämällä, että puolue kaipaa uudistukselle laajempaa hyväksyntää niiltä, joita asia koskee.

–  On haettava tasapuolista ratkaisua, jolla on laaja hyväksyntä, Mykkänen viestitti.

Hänen mielestään seuraavalla vaalikaudella muutostarpeet on tarkasteltava eri mieltä olevien osapuolten kanssa ja suhteessa kansainväliseen oikeuteen, jonka tulkinnat asiassa ovat Mykkäsen mukaan myös eroavia.

Kokoomuksella voi tulla kiire selvitysten kanssa, jos se on seuraavassa hallituksessa. Perustuslakivaliokunta piti suotavana, että esitys tuodaan eduskuntaan heti vaalikauden alussa.

Juuso huomauttaa, että hallituksen esitykselle oli saamelaiskäräjillä 80 prosentin enemmistö.

–  Minusta se on laaja enemmistö. On myös huomioitava, että saamelaissiviiliyhteiskunnassa näkyvät nämä samat luvut. Toki paikallisella tasolla on suomalaisissa nähtävästi olemassa huolestuneisuutta joistakin asioista, mutta mielestäni lakiesityksessä oli vastattu niihin.

Lue myös: Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja: Tein virheen saamelaiskäräjälain käsittelyssä – ei pitänyt silti jääväystään tarpeellisena, vaikka hänen miehensä on saamelainen