Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila ottaa kantaa ministeriön sivulla julkaistussa kolumnissa kuumana vellovaan maskikeskusteluun.
Varhila torjuu virallisiin maskisuosituksiin kohdistunutta kritiikkiä ja sanoo, että hallitus on koko koronapandemian ajan toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut päätöksenteossaan asiantuntijatietoon.
STM:n keväällä tilaamaan maskiselvitykseen ei Varhilan mukaan ole liittynyt poliittista tai muutakaan ohjausta. Sen pohjalta hallitus linjasi, ettei kasvomaskisuositusta anneta. Tuolloin koronatapausten määrä oli laskussa, jolloin uusien toimien käyttöönotto olisi vaatinut vahvat perustelut, Varhiala sanoo.
Näin tapahtumat etenivät
Varhilan mukaan THL:n ja STM:n viestintäyksiköt olivat todenneet jo ennen poikkeusolojen julistamista, että koronaviruksen levitessä yhteistyötä viestinnän osalta on tiivistettävä entisestään. STM:n ja THL:n tavoitteena oli saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille, Varhiala kirjoittaa.
– Päämääräksi otetaan selkeiden ydinviestien laatiminen ja niiden vahva jakaminen eri kanavien kautta. Käsi- ja yskimishygienia ja turvaetäisyyksien noudattaminen todettiin tutkimuksissa tärkeimmiksi keinoiksi viruksen leviämisen estämiseen ja niistä myös viestittiin vahvasti, Varhila toteaa.
Kasvomaskit olivat Varhilan mukaan keskusteluissa mukana kriisin alkuvaiheessa. Maskien käytöstä ohjeistettiin hänen mukaansa STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran 3.4.2020.
– Koko kevään ajan maailman terveysjärjestö WHO suositteli maskien käyttöä oireettomilla henkilöillä vain koronapotilasta hoidettaessa. Myös eurooppalainen tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC oli antanut suosituksen, että ensisijaisesti tulisi huolehtia fyysisten etäisyyksien turvaamisesta sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Maskien käyttö olisi vasta toissijainen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä.
Varhilan mukaan osa maista suositteli keväällä kasvomaskeja, osa ei, kuten ei yksikään Pohjoismaa. Hengitystie-epidemioissa ei myöskään aiemmin oltu suositeltu laajaa kasvomaskien käyttöä, Varhila toteaa.
Lue myös: Krista Kiuru kommentoi maskeista syntynyttä äläkkää A-studiossa: Poikkeusolot syynä sille, miksi THL:n tiedotusta rajoitettiin
Kasvomaskisuositusta ei annettu kesällä
Toukokuun alussa hallitus pyysi STM:ltä selvitystä kasvomaskien käytön hyötyjen tieteellisestä näytöstä. STM:n tilaamassa maskiselvityksessä arvioitiin tieteellisen kirjallisuuskatsauksen avulla maskien käytön tutkimuksilla todettu hyödyllisyys tällaisessa virustaudissa. Toimeksiannosta tehtiin sopimus Summaryx Oy:n kanssa.
– Keväällä ja kesällä vajetta oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista. Kangasmaskeja oli saatavilla. Selvityksessä kasvosuojuksilla tarkoitetaan kaikkia kasvot peittäviä suojuksia.
– STM julkaisi valmistuneen selvityksen 29.5.2020. Kesäkuun 3. päivänä hallitus linjasi saamiensa taustatietojen pohjalta tekemäänsä kokonaisarvioon perustuen, että se ei anna suositusta kasvomaskien käytöstä silloisessa epidemiatilanteessa. Tuolloin uusien koronatapausten määrä oli ollut kuukauden ajan selvässä laskussa ja päivittäisten uusien tapausten määrä vaihteli pääsääntöisesti 10 ja 15 välillä.
"Poliittista ohjausta ei ollut"
Kesän jälkeen uudet koronatartunnat alkoivat kasvaa. Elokuussa päivittäiset tapausmäärät vaihtelivat 20 ja 40 välillä.
– Hallitus tarkasteli maskisuositusta uudelleen epidemiatilanteen muuttumisen seurauksena ja teki 13.8. periaatepäätöksen, jossa se puolsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta kansalaisten kasvomaskien käytöstä. Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt.
– Sosiaali- ja terveysministeriön kasvosuojusselvityksen toteuttamiseen ei ole liittynyt poliittista tai muutakaan ohjausta ja se on toteutettu valtioneuvoston tekemän tilauksen mukaisesti, Varhila päättää.