Mistä nuorten pahoinvointi kumpuaa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aihetta käsiteltiin Asian ytimessä -ohjelmassa nuorisopsykiatrian ylilääkärin kanssa.
Suomessa mielenterveyspalveluiden kysyntä vaikuttaa olevan kasvussa sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa.
Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä HUSissa lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut selvästi, ja sama kehitys on nähtävissä nuortenpsykiatrian lähetteiden määrässä.
Nuorisopsykiatrian potilaat ovat 13–17-vuotiaita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrialla on hoidossa yhdeksän prosenttia koko Uudenmaan nuoruusikäisestä väestöstä. Tämä tarkoittaa, että lähes joka kymmenellä 13–17-vuotiaalla uusimaalaisella olisi vakava mielenterveyden häiriö.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Häkkisen mukaan luvulle osasyynä on perustason palveluiden ruuhkautuminen: lievempiä mielenterveyden häiriöitä ei ehditä hoitaa perustasolla, jolloin niiden hoitoa yritetään ohjata erikoissairaanhoitoon, joka taas on tarkoitettu vain vakavimpien häiriöiden hoitamiseen.
– Peruspalvelut ovat ruuhkautuneet. Valitettavan moni nuori ei saa sitä palvelua, mitä hän tarvitsisi.
Häkkisen arvion mukaan vakavampien häiriöiden määrä ei näytä lisääntyneen, mutta perustason palveluiden kysyntä, nimenomaan ahdistus- ja masennusoireisiin, on kasvanut.
– Tilanne on huolestuttava.
Miksi mielenterveyden häiriöt kasvavat?
Häkkinen pitää mahdollisena sitä, että mielenterveyden häiriöt tunnistetaan nykyään entistä paremmin ja nuoret osaavat hakeutua palveluiden piiriin.