Mistä nuorten pahoinvointi kumpuaa ja mitä asialle pitäisi tehdä? Aihetta käsiteltiin Asian ytimessä -ohjelmassa nuorisopsykiatrian ylilääkärin kanssa.
Suomessa mielenterveyspalveluiden kysyntä vaikuttaa olevan kasvussa sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa.
Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä HUSissa lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut selvästi, ja sama kehitys on nähtävissä nuortenpsykiatrian lähetteiden määrässä.
Nuorisopsykiatrian potilaat ovat 13–17-vuotiaita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrialla on hoidossa yhdeksän prosenttia koko Uudenmaan nuoruusikäisestä väestöstä. Tämä tarkoittaa, että lähes joka kymmenellä 13–17-vuotiaalla uusimaalaisella olisi vakava mielenterveyden häiriö.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Häkkisen mukaan luvulle osasyynä on perustason palveluiden ruuhkautuminen: lievempiä mielenterveyden häiriöitä ei ehditä hoitaa perustasolla, jolloin niiden hoitoa yritetään ohjata erikoissairaanhoitoon, joka taas on tarkoitettu vain vakavimpien häiriöiden hoitamiseen.
– Peruspalvelut ovat ruuhkautuneet. Valitettavan moni nuori ei saa sitä palvelua, mitä hän tarvitsisi.
Häkkisen arvion mukaan vakavampien häiriöiden määrä ei näytä lisääntyneen, mutta perustason palveluiden kysyntä, nimenomaan ahdistus- ja masennusoireisiin, on kasvanut.
– Tilanne on huolestuttava.
Miksi mielenterveyden häiriöt kasvavat?
Häkkinen pitää mahdollisena sitä, että mielenterveyden häiriöt tunnistetaan nykyään entistä paremmin ja nuoret osaavat hakeutua palveluiden piiriin.
– Veikkaan, että piilossa ollut nuorten joukko on päässyt palveluiden piiriin. Myös stigma on hälventynyt, hoitoa haetaan herkemmin.
Hän pitää tilannetta osittain positiivisena.
Häkkinen pohtii myös nuoruuteen kuuluvia ”tietynlaisia tunteiden ailahteluja”. Hän pitää mahdollisena sitä, että ”luonnollisia tunteita” tulkittaisiin hoitoa vaativiksi.
Lisäksi hän uskoo, että nuorten pahoinvoinnista uutisoiminen voi lisätä itse pahoinvointia.
– Olen miettinyt, että uutisointi on pääosin negatiivista ja nuoret saavat kuulla ikään kuin joka tuutista, että nuorilla menee katastrofaalisen huonosti. Voiko se olla vaikuttamatta nuorten mielenterveyteen?
Nuoria kohtaan on nykyään myös paljon vaatimuksia. Häkkinen katsoo, että koko yhteiskunnassa on suorittamisen ilmapiiri.
– Pelkästään terveydenhuollon toimenpiteillä ei tätä ratkaista. Kyseessä on laajempi yhteiskunnallinen ongelma.
Mutta mitä tapahtuu, jos ongelmaa ei ratkaista?
– Jos lieviä häiriöitä ei hoideta, niin kyllä se voi johtaa myös siihen, että meillä on kohta erikoissairaanhoidossa vielä enemmän potilaita.