Nunnan arkea ohjaavat monenlaiset säännöt. Luostarin ulkopuolella asiointiin täytyy esimerkiksi pyytää lupa ja eläkkeestä luovuttaa osa luostarille.
Vaikka luostarissa on tietyt säännöt, jokainen nunna on oma yksilönsä.
– Ehdotonta hiljaisuutta tai sotilaallista kuria ei ole. Sisaret saavat keskustella keskenään. Hiljaista elämää pitää toki varjella ja käyttäytyä rauhallisesti. Jos vaikka kaupungilla liikkuessaan näkee yhtä sun toista, on parempi olla häiritsemättä toisten sisarten rukouselämää kertomalla kaikenlaisia uutisia, nunna Kristoduli sanoo.
Maailman tapahtumia voi tarpeen vaatiessa seurata.
– Lintulan luostariin tulee lehtiä. Internetiä tarvitaan kirjoitustöihin. Itse kuuntelen joskus netin kautta esimerkiksi Kreikan kirkon radion lähettämiä jumalanpalveluksia ja muita ohjelmia.
Mahdollisuus lomaan
Jos nunna lähtee käymään luostarin ulkopuolella, hänen täytyy saada siihen siunaus luostarin igumenialta.
– Liikumme aika paljon ostoksilla tai omia sairauksia hoitamassa. Itse kävin viimeksi eilen silmälääkärissä. Välillä pidän myös luentoja. Ainakin Heinävedellä ihmiset ovat tottuneet nunniin eivätkä katso pitkään. Ja onhan hunnutettuja musliminaisiakin nykyään joka puolella, nunna Kristoduli sanoo.
Nunnilla on vuosittain mahdollisuus kahden viikon lomaan.
– Silloin voi käydä vaikka katsomassa vanhempia, jos he ovat elossa. Minnekään rantalomille nunnat eivät lähde. Usein retket kohdistuvat toisiin luostareihin tai Venäjän ja Kreikan kuuluisiin pyhiinvaelluspaikkoihin.
Eläkkeestä osa luostarille
Eräs sääntö on aika mittava: kun nunnaksi vihitään, omaisuus siirtyy luostarille.
– Se koskee aivan kaikkea, myös asuntoa. Kaikki sisaret tekevät myös vihkimisvaiheessa testamentin luostarin hyväksi.
Lintulassa sisaret saavat luostarilta taskurahaa.
– Eläkeikäisiltä otetaan eläkkeestä tietty summa luostarille, mutta osa rahoista saadaan pitää – iäkkäät ihmisethän saattavat tarvita esimerkiksi erikoisravintoa ja lääkkeitä.
Muuten elämisen perustarpeet saadaan luostarilta.
– Lintulassa kukin nunna asuu 36 neliön huoneessa eli keljassa, jossa on valmiina sänky, tuoli, kirjoituspöytä, kirjahylly, lipasto ja kaapisto. Myös saniteettitilat ovat henkilökohtaiset, nunna Kristoduli kertoo.
Uutuuksia paheksutaan ensin
Luostarit nykyaikaistuvat siinä missä muukin maailma.
– Vanhoista tavaroista on siirrytty nykyaikaisempiin välineisiin kautta aikojen. Kun aikoinaan Kreikassa ollessani yhteen luostariin hankittiin auto, muut nunnat paheksuivat. Mutta kun tuon luostarin nunnat sitten myöhemmin ajoivat autolla muiden kaatosateessa ostoksilla olleiden sisarten ohi, ei mennyt kauaakaan, kun auto löytyi kaikista hiippakunnan nunnaluostareista, nunna Kristoduli naurahtaa.
– Eivät luostarit ikinä ole eturintamassa kokeilemassa uutuuksia, mutta kun ne vakiintuvat osaksi normaalia elämää, niitä aletaan käyttää sielläkin.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com