Huimaus voi olla vaaratonta, mutta myös oire vakavammasta. Milloin sen vuoksi on syytä suunnata lääkäriin? Neurologi vastaa.
– Jos äkillisesti alkaneeseen huimaukseen liittyy esimerkiksi puheentuottovaikeuksia, raajahalvausoireita tai voimakasta tunnetta kaatumisesta, silloin on kyse hälyttävästä oireesta, ja täytyy hakeutua heti päivystykseen, neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen sanoo.
Tuolloin huimaus yleensä johtuu aivoperäisestä syystä. Pikkuaivoinfarkti tai aivorunkoinfarkti voi aiheuttaa hyvinkin epämiellyttävää ja voimakasta huimaustuntemusta, Rantanen selventää.
– Potilas kuljetetaan tuolloin lioutuskandidaattina neurologian päivystykseen. Pää tulee välittömästi kuvata.
Mikäli huimaus tulee oireena yksin, on tavallisimmin kyse hyvänlaatuisesta huimausoireesta. Se voi johtua vaikkapa matalasta verensokerista, jännittyneestä niskasta tai olla lääkkeen sivuvaikutusta. Rantanen kuitenkin kehottaa aina huimauksen ilmetessä tarkkailemaan muitakin mahdollisia oireita.
– Aivoverenkiertohäiriöitä on kaiken ikäisillä, myös aivan nuorilla, vaikka ne ovatkin hyvin harvinaisia. Ne yleistyvät voimakkaasti 60 ikävuoden jälkeen.
Asentohuimaus yleistä jo nuorilla
Huimaus voi olla myös tasapainoelimen toimintahäiriöön liittyvää korvaperäistä tai hyvänlaatuista asentohuimausta. Tasapainoelimen laman syytä ei tarkasti tunneta, mutta kyseessä saattaa olla esimerkiksi infektion laukaisema oire.
– Korvaperäiset huimaukset ovat äärettömän epämiellyttäviä, mutta yleensä korjaantuvat itsestään, Rantanen kertoo.
Hyvänlaatuista asentohuimausta voi aiheuttaa korvan kaarikäytävään kertynyt sakka. Silloin vaikkapa sängystä ylösnouseminen voi provosoida kiertohuimauksen.
– Sitä hoidetaan tavallisesti ärsyttämällä huimaustuntemusta, vaikka se tuntuukin epämiellyttävältä. Mitä enemmän liikettä toistaa, sitä nopeammin reaktio vaimenee ja rauhoittuu. Asentohuimaus kestää joskus viikkojakin, mikä voi olla aika haittaavaakin, Rantanen sanoo.
– Asentohuimaus on hyvin yleinen myös nuorilla, jopa 20-30-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Se ei ole vanhemmiten lisääntyvä yleissairaus.
Muista nesteytys kesähelteellä
Huimausoireet yleistyvät iän myötä lääkkeiden sivuvaikutusten, kaularankaperäisten ongelmien ja verisuoniston kalkkeutumisen vuoksi. Erityisen yleistä huimaus on ikäihmisten keskuudessa kesäkuumalla.
– Helteellä ikäihmisillä on huimauksen taustalla monesti se, ettei olla juotu riittävästi. Myös lääkkeiden sivuvaikutukset yleistyvät, jos nestettä ei tule riittävästi. Liikaakaan ei saa juoda vettä, etteivät suola-arvot mene matalaksi, Rantanen muistuttaa.
– Huimaukseen ei varsinaisesti ole hoitoa, eikä oireen mukaista lääkettä lainkaan. Huimauksen kanssa ilmenevään pahoinvointiin sitä vastoin löytyy lukuisiakin lääkkeitä.
Kuvat: Colourbox.com