Digitaalisten terveyspalvelujen tarkoituksena on päihittää mielenterveysongelmat ennen kuin ne vievät ihmisen kyvyn pärjätä arjessa. Ihmistä koneen ei ole tarkoitus korvata.
Nettiterapiasta hyötyvät esimerkiksi masennuksesta, paniikkikohtauksista, sosiaalisista peloista ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt.
– Moni kokee nettiterapian miellyttäväksi vaihtoehdoksi, kun saa rauhassa miettiä asioita, sanoo psykologi Eero-Matti Koivisto. Hän työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjalla.
Nettiterapia voi myös tarjota hieman yllättävästi yksityisyydensuojaa, kun leimautumista pelkäävän ihmisen ei tarvitse näyttäytyä vastaanotolla. Toisaalta myös kotona voi olla vaikea löytää yksityisyyttä. Kaikki kun eivät kerro mielenterveysongelmistaan edes perheelleen.
Hoidon saatavuutta tarkoitus lisätä, ei vähentää
Digitaalisten terveyspalveluiden etu on niiden helppo ja joustava saatavuus, ilmaisuus sekä nopeus. Lääkärin etävastaanotolle voi varata ajan vaikka vartin päähän ja hakeutua sitä kautta nettiterapiaan.
Esimerkiksi syrjäseuduilla terveyspalvelut, kuten mielenterveystyö, voitaisiin turvata teknologian avulla. Uhkakuva voi tosin olla päinvastainen: vievätkö digitaaliset terveyspalvelut syrjäseutujen vähäisetkin palvelut? Koiviston mukaan tämä ei ole tarkoitus, vaan digitaalisuus halutaan tuoda muun hoitotyön rinnalle.
– Ehdottomasti keskeinen ajatus on parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja saada ihmiset hakeutumaan hoitoon varhaisessa vaiheessa. Mielenterveystyössä avuntarve on valtava, sillä alle puolet oireita havaitsevista henkilöistä hakee ongelmiinsa apua, sanoo Koivisto.