Itsemurhayrityksen takia terveydenhuollossa hoidettavana olevien alle 20-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa yli tuhanteenviiteensataan, vaikka ikäluokkien koko pienenee.
MIELI ry:n mukaan hoidossa pitäisi keskittyä siihen, että kukaan ei jäisi avun ulkopuolelle.
Tapasimme psykologin, jolla on omakohtaisia kokemuksia itsetuhoisuudesta.
MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo koki nuorena koulukiusaamista eikä saanut apua aikuisiltakaan. Sangervo syrjääntyi.
– Minulle kehittyi syrjääntymiskierre. Lukio-opinnot jäi kesken. Olin tosi syrjässä yhteiskunnassa.
Hän lääkitsi pahaa oloaan huumeilla.
– Mulla oli itsetuhoisia ajatuksia, toiveita kuolemasta, itsetuhoista käyttäytymistä ja näin myös huumeiden käytön itsetuhoisena käytöksenä.
Lue myös: Äiti hakkasi isää ja rikkoi Weksin lapsuuden – yli miljoona on katsonut videon, jota ylistetään Suomen Youtuben parhaaksi
Takaisin kiinni opintoihin
Kunnes sitten tapahtui käänne parempaan.
– Pääsin takaisin kiinni opintoihin aikuislukion kautta ja valmistuin sieltä ylioppilaaksi. Sitten hain opiskelemaan psykologiaa Tampereen yliopistoon ja pääsin. Se oli merkittävä käännekohta elämässäni.
Sangervo kiittää päivittäin, että ei nuorena ajautunut epätoivoiseen tekoon.
Itsemurhayrityksen takia terveydenhuollossa hoidettavana olevien alle 20-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa. THL:n mukaan heitä oli viime vuonna yli 1500.
