Puutiaisaivotulehdukseen sairastuneiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessa. Yhtenä syynä saattaa olla vilkas liikkuminen luonnossa korona-aikana. 32-vuotias Netta Vahteri sai taudin raskaana ollessaan.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät ovat lisääntyneet maassamme selvästi. Viime vuonna todettuja tapauksia oli 151, kun edellisvuonna määrä oli 91. Kasvu on ollut hurjaa 1990-luvusta lähtien.
Netta Vahteria, 32, puri punkki loppuraskauden aikana pari vuotta sitten toukokuussa 2020. Hän oli liikkeellä urbaanissa ympäristössä Itä-Helsingissä.
– Liikuin koiran kanssa kävelykadulla. En edes käynyt metsässä tai hakeutunut minnekään pusikoihin. Menin illalla suihkuun, ja huomasin yllättäen vatsassani punkin.
Parin päivän kuluttua punkin löytymisestä Vahterille tuli päänsärkyä ja huono olo. Hän tulkitsi oireet auringonpistokseksi, koska oli oleillut parvekkeella suorassa auringonvalossa.
– Sitten tuli kuumetta ja väsymystä. Tilanne huolestutti, koska mietin, että ovatko oireet koronaa. Kävin koronatestissä, joka näytti negatiivista. Sitten ajateltiin, että ehkä kyseessä on vain perusflunssa.
Olo parani hetkeksi. Vahteri palasi töihin viikoksi.
– Sitten oireet palasivat: päänsärky, niskasärky ja kuumeilu. Menin työterveyshuoltoon ja siellä huomattiin, että kaikki ei ole hyvin. Työterveyden lääkäri tiesi punkista ja ohjasi minut heti päivystykseen.
Sairaalapäivystyksessä tilanne todettiin niin vakavaksi, että Vahteri kiidätettiin ambulanssilla Meilahden sairaalaan.
– Olihan se järkyttävä tilanne, kun kaikki tapahtui niin nopeasti.
Lue myös: Voiko korona pilata kesän? Mika Salminen vastaa
Sikiön vointi huolestutti
Aivokuvauksen yhteydessä Netta Vahterilta kysyttiin peruskysymyksiä, joihin hän ei yllätyksekseen osannutkaan vastata.
– Minulta kysyttiin, mitä teen työkseni ja kuka on Suomen presidentti. Muistan naurahtaneeni ja vastanneeni "Enpä muuten tiedä".
Vahteria huolestutti erityisesti mahassa kasvavan vauvan vointi. Lääkärit kuitenkin vakuuttivat, että hoidot olivat sikiölle turvallisia. Sikiön kehitys sujui odotetusti.
Kokonaisuutena Vahterin toipuminen kesti puolisen vuotta. Toipumisaikana Vahterilla oli väsymystä ja neurologisia oireita, kuten keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä.
Rokotteita myydään osin punkkipelolla
Taudilla on monta nimeä: TBE, puutiaisaivotulehdus, puutiaisaivokuume tai Kumlingen tauti.
Terveyden ja hyvinvoinnnin laitoksesta muistutetaan, että puutiaisaivotulehdusta vastaan tarkoitettua TBE-rokotetta ei tarvitse ottaa kaikkialla Suomessa. Borrelioosiin rokote ei tepsi.
– TBE-rokotetta kaupataan vetoamalla toisinaan punkkipelkoon, harmittelee tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
Luonnossa liikkumista ei kannata punkkipelon vuoksi vähentää, koska liikkumisen tuottamat hyödyt ovat kansanterveydellisesti suuret.
Syitä puutiaisaivotulehdustapausten kasvuun lienee monia. Suomalaiset ovat liikkuneet luonnossa ahkerasti erityisesti korona-aikoina ja myös koiria on otettu korona-aikana paljon.
Toisaalta peurakanta on levinnyt koko ajan pohjoisemmaksi. Punkkien määrä korreloi monesti myös myyräkannan kokoon.
– Toisaalta ihmisten tietoisuus puutiaisaivotulehduksesta on saattanut kasvaa: lääkärille ehkä muistetaan aiempaa paremmin kertoa siitä, että punkki on puraissut, arvioi Kiviranta.
Videolla Netta Vahteri kertoo pysäyttävästä muistitestistä!