Suomen Nato-päätös ottaa tällä viikolla harppauksia eteenpäin, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö kertovat kantansa.
Suomen Nato-valtuuskunnan puheenjohtaja Elina Valtonen (kok.) tyrmää huolet niin sanotusta harmaasta ajasta, jolla viitataan teoreettiseen ajanjaksoon, jolloin Suomi olisi jo hakenut Natoon, mutta turvatakuut eivät olisi vielä voimassa, koska Suomi ei olisi puolustusliiton jäsen.
– Ei ole sellaista kuin harmaa aika, eikä Suomi ole mikään harmaa alue. Suomella on vahvat puolustusvoimat ja me olemme valmistautuneet kaikkeen mahdolliseen kiusantekoon, mitä mistä tahansa suunnasta voi tulla. Siitä ei tarvitse kantaa huolta, Valtonen toteaa.
Lue myös: Naton laajentuminen Suomeen ja Ruotsiin olisi mullistavaa, mutta venäläiset ovat valittaneet aina
Valtosen mukaan Suomi on myös saanut apulupauksia jo useilta suurilta valtioilta.
– Meille on vakuuteltu poliittisella tasolla todella monesta maasta, esimerkiksi Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Ranskasta, että Suomen tueksi tultaisiin, jos on sellainen tilanne, Valtonen sanoo.
Voiko näihin lupauksiin luottaa tiukan paikan tullen?
– Totta kai. Viime kädessä se on joka tapauksessa poliittinen päätös. Jos oltaisiin Naton viidennen artiklan (turvatakuiden) piirissä, niin siinä tilanteessa, että sen kautta toivottaisiin muilta apua, niin se olisi parlamenttien poliittinen päätös. Jos saadaan jo nyt poliittinen vakuuttelu, niin se ei ole yhtä hyvä, mutta erittäin vahva lupaus.
