Suomessa ja Ruotsissa pohditaan nyt tarkkaan mahdollista Naton jäsenyyttä. Turkki liittyi Natoon ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1952, jolloin sotilasliiton perustamisesta oli kulunut vasta kolme vuotta.
Turkki on yksi Naton merkittävistä jäsenmaista, toteaa turkkilaisen Edam-ajatushautomon johtaja Sinan Ülgen puhelimitse työmatkalta Brysselistä.
– Turkki on aina muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan Naton päätöksentekoa. Tietysti päätökset tehdään yksimielisesti, mutta osa maista on tavallaan yhdenvertaisempia kuin toiset. Ja Turkki on yksi näistä maista. Suomen tulisi nähdä Turkin rooli tällaisena, Ülgen sanoo lisäten, että Yhdysvalloilla on toki aivan erityinen asema.
Ülgen ja turkkilainen kansanvälisten suhteiden professori ja kommentaattori Ilhan Uzgel uskovat, että Turkilla ei olisi mitään sitä vastaan, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon. Molemmat asiantuntijat näkevät, että Turkki voi käydä jäsenyysprosessissa myös kahdenkeskisiä neuvotteluja maiden kanssa.
– Ongelma on se, että Turkki tulee varmasti käymään neuvotteluja. Se tulee kysymään jotain vastineeksi jäsenyydestä, Uzgel sanoo.
– Tämä ei tarkoita, että Turkki estäisi jäsenyyden. Se tulisi prosessissa tuomaan esiin, että Nato-liittolaisina Ruotsin ja mahdollisesti Suomen tulisi toimia enemmän Turkin turvallisuusodotusten mukaisesti, Ülgen sanoo.
"Sota muuttanut tilannetta"
Uzgel näkee, että se, mistä neuvoteltaisiin, riippuu tilanteesta. Kyse voi olla esimerkiksi jonkinlaisesta poliittisesta tuesta. Ruotsin tapauksessa Uzgel ja Ülgen mainitsevat Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n. Turkki näkee, että Ruotsi ei ole ottanut sitä tyydyttävällä tavalla kantaa Syyriassa toimivia, kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF) vastaan. Ruotsalaisministereitä on tavannut SDF:ään kuuluvia.