Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä arvioi Naton huippukokouksen keskiviikon antia Seitsemän uutisissa.
Nato-maat ovat sitoutuneet nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä pitää tavoitetta erittäin kunnianhimoisena kaikille Nato-maille.
– Tähän tarvitaan pitkä aikaväli. Kymmenen vuotta voi olla se, missä kaksi kolmasosaa maista pystyy siihen pääsemään. Hyvässä tapauksessa kaikki, mutta se tulee vaatimaan hartiavoimin töitä jokaiselta jäsenmaalta, Särkkä sanoo.
Haagissa on korostettu myös viidenteen artiklaan sitoutumista eli siitä, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan olisi hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan.
Särkkä kertoo Euroopan maiden olleen huolestuneita siitä, onko asia Trumpin valtakautena muuttunut.
– Trump on käynyt suoraa vuoropuhelua presidentti Putinin kanssa talven aikana. Julkilausumassa todettiin ihan ensimmäisenä, että kaikki maat ovat sitoutuneet viidenteen artiklaan. Se oli tärkeä strateginen viesti. Eikä pelkästään Naton vastustajille Venäjällä, vaan myös kaikille liittolaisille siitä, että kaikki ovat sitoutuneita Naton yhteiseen puolustukseen, Särkkä sanoo.
Lue lisää: Kommentti: Trump möläytti 5. artiklasta, eikä Suomen selitys vakuuta
"Sanankäänteet valittu tarkkaan"
Venäjä on nimetty Naton strategiassa suurimmaksi uhaksi. Kokouksen loppujulistuksessa sanotaan, että "Venäjä on pitkäaikainen uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle".
Tänään Trump kuitenkin kehui Venäjää, eikä pääsihteeri Rutte reagoinut tähän.
– Sanankäänteet siitä, miten Venäjästä on päätöslauselmassa puhuttu, on varmasti valittu hyvin tarkkaan, Särkkä sanoo.
Särkkä pitää merkittävänä asiana, että Venäjä on julkilausumassa todettu pitkäaikaiseksi uhkaksi Natolle.
– On toki näin, että Trump käy vuoropuhelua Putinin kanssa ja sitten esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte tasapainottelee tässä. Hän ikään kuin välttelee tätä aiheen esillä pitämistä, Särkkä sanoo.
Naton pääsihteeri Mark Rutten presidentti Trumpiin kohdistuva ylitsevuotava imartelu on ollut monien mielestä kiusallista. Särkänkin mielestä Rutten käytös oli yliampuvaa.
– Toisaalta se on hänen tehtävänsä pitää jäsenmaat tyytyväisinä, Särkkä sanoo.
Hän pitää tärkeänä asiana, että Ukrainan tukemisesta tehtiin kokouksessa päätös.
Julistuksen mukaan jäsenmaat voivat ottaa puolustusmenoja laskiessa huomioon suorat panostukset Ukrainan puolustukseen ja puolustusteollisuuteen.
Sen sijaan Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämistä ei loppujulistuksessa mainita.
– Milloin sen aika on, se on hyvä kysymys, Särkkä sanoo.