Matti meni naimisiin naisen kanssa, joka paljastui nopeasti narsistiksi. Vaikka Matti tunsi tulevansa loukatuksi ja menettävänsä sanavaltansa, kesti lähes 20 vuotta ennen kuin hän sai koottua voimansa eroon.
Matin* toinen parisuhde kesti parikymmentä vuotta. Yhden yhteisen lapsen lisäksi saman katon alla asui lapsia Matin ja vaimon aiemmista liitoista. Matti kuvailee toista vaimoaan voimakkaaksi persoonaksi, joka vei tahtonsa läpi kaikissa asioissa.
Jo muutaman kuukauden yhdessäolon jälkeen Matti huomasi kumppanissaan merkkejä persoonallisuushäiriöstä.
– Olin huolissani lapsestani, johon vaimo kommentoi, etten saa sääliä lasta. Sääli on sairautta. Jos vaimoni tunsi kokeneensa vääryyttä, hän sanoi: ”kostoni tulee olemaan suloinen”. Hän kai kuvitteli, että kostamalla saa asiat korjattua. Mitähän hän kuvitteli kostavansa? Lasten olemassaolon, Matti pohtii.
Kun pari oli muuttanut saman katon alle asumaan, vaimo alkoi hävittää määrätietoisesti Matin tavaroita.
– Osittain hän hävitti niitä salaa. Esimerkiksi takkeja hävisi huomaamattani. Mutta osittain hän ilmoitti suureen ääneen lapsille, että nämä tavarat saa myydä kirpputorilla. En tiedä, mitä hän ajoi tällä kaikella takaa, Matti ihmettelee.
– Jos olin eri mieltä, hän korotti ääntään ja otti huutamalla voiton. Voin näin jälkeenpäin todeta, että olin joutunut tossun alle. Minulla ei vain ollut voimaa ponnistella sieltä pois.
