Näistä oireista tunnistat sinilevämyrkytyksen: "Voi viedä jopa shokkiin"

Vesistöjen lämmetessä myös sinileväkukinnot lisääntyvät. Veden pinnalla kelluva puuromainen aine voi kieliä myrkyllisestä sinilevästä.

Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professori Petri Pihkon mukaan silmämääräisesti ei voi arvioida, onko veden päällä kelluva sinilevä myrkyllistä tai kuinka myrkyllistä se on.

– Ihan tarkkaan ei voi tietää, milloin sinilevässä on eniten myrkkyä, mutta tiedetään, että sen määrä vaihtelee hyvin suuresti, kertoo Pihko.  

Sinilevät voivat sisältää monenlaisia myrkkyjä, kuten hermo- ja maksamyrkkyjä. Maksamyrkyt eli mikrokystiinit eivät imeydy ihon läpi, vaan aiheuttavat useimmiten ihottumaa ja punoitusta. 

Leväpuuroa ei tule niellä

Heikkous, kalpeus ja ripuli ovat yleisiä myrkytysoireita. 

Ratkaisevaa on, onko altistuttu leväpuurolle vai levävedelle.  

– Leväpuurossa on myrkkyä jopa kymmenen kertaa enemmän kuin vedessä, toteaa Pihko. 

Sisäisesti nautittuna myrkky aiheuttaa vakavampia oireita. Onkin äärimmäisen tärkeää, ettei sinileväpuuroa tai -vettä päädy suuhun. 

– Myrkytys voi viedä jopa shokkiin asti, mutta tämän tasoista myrkytystä on tavattu lähinnä vain eläimillä. 

3:57

Katso myös: "Sinilevään tulee suhtautua vakavasti" – eläinlääkäri kertoo koirien sinilevämyrkytyksestä.

Suomessa ei ole ollut ihmiskuolemia sinilevämyrkytyksen vuoksi, mutta leväpuuro voi nieltynä olla tappavaa. 

 – Jos myrkyn määrä on huipussaan ja leväpuuroa nauttii noin 20 grammaa, mikä vastaa ruokalusikallista leväpuuroa, voi hengenlähtö olla lähellä, toteaa Pihko. 

Jos siis levää on päätynyt suuhun tai nielty, oloa kannattaa tarkkailla. Pihko muistuttaa, että jos oireet pahenevat, on syytä käydä päivystyksessä ja ottaa yhteyttää myrkytyskeskukseen.    

Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun.