Vesistöjen lämmetessä myös sinileväkukinnot lisääntyvät. Veden pinnalla kelluva puuromainen aine voi kieliä myrkyllisestä sinilevästä.
Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professori Petri Pihkon mukaan silmämääräisesti ei voi arvioida, onko veden päällä kelluva sinilevä myrkyllistä tai kuinka myrkyllistä se on.
– Ihan tarkkaan ei voi tietää, milloin sinilevässä on eniten myrkkyä, mutta tiedetään, että sen määrä vaihtelee hyvin suuresti, kertoo Pihko.
Sinilevät voivat sisältää monenlaisia myrkkyjä, kuten hermo- ja maksamyrkkyjä. Maksamyrkyt eli mikrokystiinit eivät imeydy ihon läpi, vaan aiheuttavat useimmiten ihottumaa ja punoitusta.
Leväpuuroa ei tule niellä
Heikkous, kalpeus ja ripuli ovat yleisiä myrkytysoireita.
Ratkaisevaa on, onko altistuttu leväpuurolle vai levävedelle.
– Leväpuurossa on myrkkyä jopa kymmenen kertaa enemmän kuin vedessä, toteaa Pihko.
Sisäisesti nautittuna myrkky aiheuttaa vakavampia oireita. Onkin äärimmäisen tärkeää, ettei sinileväpuuroa tai -vettä päädy suuhun.
