Kohtalokas ateria Rovaniemellä 1978 muutti kaiken – salakavalan pulkkosienen vaarallisuuden syy on mysteeri
Tappavan myrkyllisen pulkkosienen lakki on noin 5–15 senttimetriä leveä. Nuorena lakki on hieman kupera, mutta se laakenee nopeasti, ja myöhemmin lakin keskus painuu kuopalle.
Julkaistu 27.10.2025 06:11
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Tunnetun ohjeen mukaan sienestäjän tulee opetella tunnistamaan tappavan myrkylliset sienet. Mutta joidenkin sienten kohdalla ei edes tiedetä varmaksi, miksi ne ovat vaarallisia.
Pulkkosieni, tieteelliseltä nimeltään paxillus involutus, on tappavan myrkyllinen sieni, joka kasvaa heinä–lokakuussa.
Sen tappavuuden syyt ovat kuitenkin jossain määrin epäselvät.
Pulkkosienen lakki on kosteana limainen ja kellan- tai harmaanruskea.
Sieni saa kehon hyökkäämään itseään vastaan – myrkystä ei varmuutta
Pulkkosienen syöminen voi jo ensimmäisellä annoksella aiheuttaa ruuansulatuskanavan ärsytysoireita, kuten pahoinvointia ja oksentelua, tyypillisesti parin tunnin kuluttua ruokailusta. Todellinen riski liittyy kuitenkin niin sanottuun "pulkkosieniallergiaan".
Nimestään huolimatta kyseessä ei ole tyypillinen allerginen reaktio, vaan autoimmuunisairautta muistuttava immunologinen reaktio. Paxillus-oireyhtymässä pulkkosienen sisältämä myrkky aiheuttaa ihmiskehossa vasta-aineiden muodostumista. Nämä vasta-aineet alkavat aiheuttaa kehon omien punasolujen hajoamista.
– Tarkka vaikutusmekanismi on kuitenkin epäselvä, kertoo MTV Uutisille erikoislääkäri Päivi Porkka HUS Myrkytystietokeskuksesta sähköpostitse.
Asiaa ei yksinkertaista myöskään se, että reaktion aiheuttava myrkky on tuntematon. Mahdolliseksi aiheuttajaksi on epäilty sienestä löytyvää involutiinia, mutta asiasta ei ole varmuutta.
– Myrkyn tunnistaminen voisi auttaa kehittämään sekä diagnostiikkaa että tehokkaita hoitokeinoja oireyhtymälle, Porkka kertoo.
Juttu jatkuu videon alla.
1:50Sienisato voi vaihdella paljonkin. Nämä sienivinkit biologi antaa sienimetsään lähtijälle.
Vaikutus voi ilmetä salakavalasti
Pulkkosieniallergian oireita ovat esimerkiksi yleisvoinnin lasku, ruuansulatuskanavan oireet, keltaisuus, laaja-alainen kipu, verenpaineen lasku, virtsan erityksen väheneminen, munuaisten vajaatoiminta, hengenahdistus ja veren hyytymisen häiriö.
Erityisen kavalaa oireyhtymässä on se, että se ei todennäköisesti synny ensimmäisellä kerralla, kun pulkkosientä syödään. Reaktio alkaa ilmetä, kun pulkkosientä syödään toistuvasti, ja se voimistuu mitä useammin sientä syö.
– Siksi pulkkosieni voi olla vaarallinen, vaikka ensimmäinen syöntikerta ei aiheuttaisi oireita, Porkka varoittaa.
Pulkkosieni on usein reunastaan uurteinen. Vanhetessa lakista tulee laakean suppilomainen.
Oireiden käynnistymiseen vasta syömisen toistuessa liittynee se, että pulkkosientä pidettiin aiemmin syötävänä sienenä. Pulkkosienen myrkyllisyys tunnistettiin vasta 1970-luvulla.
Biologi ja tietokirjailija Lasse Kosonen kertoo sähköpostitse, että pulkkosientä on käytetty ravinnoksi kauan, ainakin 1800-luvulta asti. Sientä on käytetty muun muassa Venäjällä, jossa se oli kauppasieni peräti vuoteen 1981 asti.
Esimerkiksi professori Toivo Rautavaara kirjoitti Kososen mukaan väitöskirjassaan Suomen sienisato 1940-luvulla, että pulkkosientä on viisainta käyttää pienenä määränä muiden sienten ohessa.
Erityisen herkullisena sientä ei pidetty. Silti Kososen käsitys on, että käyttöä on ollut aika paljon.
– Minullekin sienineuvonnassa ovat silloin tällöin ihmiset tulleet kertomaan, että lapsena äiti niitä syötti koko perheelle. Ja niitä oli jopa torimyynnissä, hän muistelee.
Juttu jatkuu videon alla.
4:46Sienikausi on jo pitkällä - näin tunnistat syötäväksi kelpaavat lajit.
Tiettävästi viimeisin pulkkosieneen liittyvä kuolemantapaus Suomessa tapahtui vuona 1978. Mainitussa tapauksessa mies kuoli sydänoireisiin, jotka sopivat huonosti pulkkosienimyrkytyksen oirekuvaan, joten myös potilaan perussairaus saattoi vaikuttaa kuolemaan.
Biologi ja tietokirjailija Lasse Kosonen muistelee, että tapauksessa kaksi miestä oli Rovaniemellä nauttinut pulkkosienistä tehdyn aterian. Toinen selvisi sairaalasta hengissä.
Kosonen kertoo, että jo tuolloin pulkkosieni oli vähintään epäilyttävän sienen maineessa, vaikka sitä ruokana jonkin verran käytettiinkin. Mainittu kuolemantapaus muutti tilanteen.
Maailmallakin tunnetaan kuolemaan johtaneita tapauksia. Myrkytystietokeskuksen tiedossa ei ole vakavia pulkkosienen syömiseen liittyviä tapauksia viime vuosilta Suomessa. Sen tilastoihin päätyvät vain tapaukset, jotka sille ilmoitetaan.
LuontoPortti-palvelun mukaan pulkkosienen näköislajeja ovat eräät lepänpulkkosieni ja jotkut rouskut, kuten mustarousku.
Yksi seikka saattaa liittyä siihen, miksi pulkkosienen myrkyllisyys pysyi piilossa niin pitkään, Lasse Kosonen pohtii. Vasta viime vuosikymmeninä on selvinnyt, että pulkkosieniä on ainakin viittä eri lajia, mahdollisesti enemmänkin.
– Eli ovatko kaikki pulkkosienilajit myrkyllisiä, hän pohtii.
Jos epäilet syöneesi myrkyllistä sientä, soita aina Myrkytystietokeskukseen 0800 147111.