Naisilla oli aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli jatkosodan tiedustelussa ja vakoilutoiminnassa. Tänään julkaistussa kirjassa valotetaan tätä hengenvaarallista työtä.
Esimerkiksi Äänislinnassa, nykyisessä Petroskoissa, toimineessa agenttikoulussa palvelleet lotat käsittelivät sodanajan salaisinta tietoa.
Mirjam Käyhkö palveli peitenimellä Pörri Äänislinnan vakoilukoulussa. Siellä venäläisistä sotavangeista seulottiin luotettavimmat vakoilemaan suomalaisten hyväksi.
Heilat pidättelivät lottia Mikkelissä
Käyhkö palveli Mikkelin Päämajan puhelinkeskuksessa Lokissa viestilottana kun hänet lokakuussa 1941 haettiin sieltä vakoilutöihin.
- Kaikilla muilla tytöillä oli heilat niin eihän ne voineet mihinkään lähteä. Minä kun olin tuommonen vapaa lotta niin minä sanoin, että olen ihan valmis lähtemään. Se oli sillä siisti, Mirjam Montonen, omaa sukua Käyhkö kertoo tutkija Matti Kososen vuonna 2007 tekemällä videotallenteella.
Agenttikoulu ja suomalaisten tiedustelun ja kaukopartiotoiminnan ykkösnyrkki Osasto Kuismanen toimivat pitkään yhdessä. Käyhkö eli parikymppisenä ylioppilaana muiden lottien kanssa vakoilun ja vastavakoilun myrskynsilmässä. Käyhkön käsien läpi meni sodanajan salaisinta tietoa.
Vaitiololupaus piti suut supussa
Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä tutkija Heidi Ruotsalainen ja joensuulainen filosofian lisensiaatti Matti Kosonen avaavat uudessa kirjassaan agenttikoulun naisten arkea.