Näin Veikkauksen rahat jaettaisiin jatkossa yhdistyksille – työryhmä siirtäisi rahapelirahojen jakamisen selvemmin poliitikoille

Työryhmä esittää, että asian valmistelu aloitettaisiin välittömästi vaadittavien lainsäädäntömuutosten osalta. Uudistus voitaisiin työryhmän mukaan viedä loppuun nykyisen eduskunnan aikana, jolloin sen toteuttaminen olisi mahdollista vuoden 2024 alusta.

Ministeriöiden asettama ja Suomen Pankin ex-pääjohtajan Erkki Liikasen johtama työryhmä julkisti selvityksensä perjantaina.

Rahapelitoiminnan tuottojen arvioidaan vähentyvän tänä vuonna noin 300 miljoonalla eurolla. Tuottoja vähentävät muun muassa rahapelihaittojen vastaiset toimet sekä rahapeliautomaattien sulkeminen koronavirusepidemian vuoksi.

Riippuvaiseksi poliittisesta päätöksenteosta?

Työryhmän mukaan yleiskatteisuuteen siirtymiseen sisältyy myös haasteita, sillä se tekisi edunsaajien rahoituksen riippuvaiseksi poliittisesta päätöksenteosta.

– Kehysrahoituksella tulisi periaatteellisesti pyrkiä rahoittamaan nykyisiä edunsaajia ja kansalaisjärjestöjä siten, että niiden toiminta ei altistuisi kohtuuttomalle rahoitukselliselle epävarmuudelle ja epävakaudelle. Edunsaajien rahoituksen ei pidä olla kansanvallan ulottumattomissa, mutta sen tulee olla suojassa liian äkkinäisiltä poliittisilta suhdanteilta, Liikanen sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.

Työryhmän mukaan edunsaajien ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä sillä, että rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi.

–  Se ajatus, että menokehykset tehtäisiin vaalikaudeksi tai sen ylikin auttaisi nimenomaan siihen, että äkilliset poliittiset muutokset eivät horjuttaisi kansalaisjärjestötoiminnan perustaa, Liikanen sanoi.

"Hyvää pohjatyötä"

Veikkauksen edunsaajien verkoston puheenjohtaja Rosa Meriläinen piti Liikasen työryhmän raporttia hyvänä lähtökohtana jatkokeskustelulle ja uskoi, että sen esittämien vaihtoehtojen pohjalta löytyy ratkaisu, jota voidaan lähteä viemään eteenpäin.

Meriläinen korosti tarvetta Veikkauksen edunsaajien rahoitusmenetysten kompensointiin, sillä esimerkiksi kulttuuri- ja taide-ala, jolla monet edunsaajista toimii, on jo entuudestaan yksi pahimmin koronapandemiasta kärsineistä toimialoista.

– Yhteiskunnallinen tarve meidän rahoituksellemme ei ole alentunut, vaikka rahapelituotannon tuotot ovatkin alentuneet, Meriläinen.

Meriläinen piti hyvänä ajatuksena työryhmän esille nostamaa ideaa pidemmistä menokehyksistä, joilla voitaisiin vähentää riskiä siitä, että edunsaajien rahoitus olisi suoraan riippuvaista poliittisista suhdanteista.