Näin syntyvät Stockmannin tunnetut jouluikkunat – "Se on kahden viikon leikki"

– Viimeksi tänään sydämeni suli ikkunasta tulleelle palautteelle, Stockmannin kampanjoiden suunnittelija Iia Ristimäki kertoo hymyillen.

Ristimäki, 57, on yksi monista kasvoista tunnettujen jouluikkunoiden takana. Vuodesta 1992 lähtien hän on ollut vuosittain ikkunoiden suunnittelussa mukana jollakin tavalla. Uravalinnassa joulu ei kuitenkaan ollut naista eteenpäin ajava tekijä.

– Piirtämisestä nauttiminen on ollut kaiken taustalla.

Ensimmäinen Ristimäen somistama ikkuna Stockmannilla oli kosmetiikkaikkuna, johon hän muun muassa raahasi vanhan tuolin.

– Jo lapsena pidin sisustamisesta. Kääntelin ja vääntelin jatkuvasti kalusteita. 

Vaikka Ristimäki kertoo pitävänsä kaikkien ikkunoiden suunnittelemisesta, hän myös myöntää, että joulu on vertaansa vailla.

– Joulu on enemmän kuin pelkkä kampanja, se on lämmön ja ilon tuomista. 

Kahden viikon leikki

Tietyt asiat toistuvat vuosittain: ulkovalot ja kuuset. Muuten työntekijät päästävät mielikuvituksensa laukalle. 

Jouluikkunoiden luominen alkaa erilaisilla ideoilla. Ikkunoiden on tarkoitus olla monitasoisia ja kävijän pitäisi löytää jotakin uutta niistä jokaisella käynnillään. 

Ikkunoiden toiminnot ja siihen liittyvä tekniikka suunnitellaan. Prototyyppien avulla varmistetaan asioiden toimiminen ja hiotaan elementit kuntoon. Sen jälkeen päästään vaiheeseen, joka saa Ristimäen silmät kirkastumaan edelleen vuosikymmenien jälkeen.

– Se on kahden viikon leikki, jolloin esimerkiksi hiirille ja tontuille etsitään paikat sekä luodaan erilaisia tarinoita.

"Rakkaus yltää yli napojen"

Tämän vuoden ikkunassa nähdään muun muassa jääkarhu ja pingviini "napahalimassa". 

Halaus on syntynyt osittain aikanaan tulleesta palautteesta, johon Ristimäki kertoo työntekijöiden osanneen suhtauta huumorilla. Palautteessa ihmeteltiin, eivätkö työntekijät tiedä, että jääkarhu ja pingviini eivät elä samalla navalla. 

– Haluamme näyttää, että satuikkunan rakkaus yltää yli napojen.

Rakkaus somistamiseen ja taiteellisuuteen on yltänyt myös yli sukupolvien. Ristimäki kertoo hänen äitinsä olleen taitava ompelija, joka teki lapsilleen vaatteet hienoista ja uusimmista kankaista. Ristimäen tytär on myös perinyt taiteellisuuden ja ollut mukana muun muassa Turussa ja Tampereella vastaavien jouluikkunoiden somistamisessa. 

Vaikka suunnittelija kertoo vuosiensa olleen kiireisiä ja muistikuvien hataria, hän uskoo käyneensä jo nyt aikuiseksi kasvaneiden lapsiensa kanssa aikanaan ihastelemassa jouluikkunoita heidän ollessa pieniä.

– Ikkuna on jouluperinne monella eri tavalla.