Itsensä brändääminen ei ole julkkisten yksinoikeus, vaan sama ilmiö on levinnyt työelämäänkin. Imagokoneisto pyörii johtajien kimpussa ja julkisuuskuvaa kiillotetaan aktiivisesti.
Suomen Akatemian rahoittamassa WORK–tutkimusohjelmassa on käsitelty itsensä brändäämisen merkitystä työelämässä. Pelkkä asioiden osaaminen ei enää riitä, vaan ihmisten pitää satsata myös siihen, minkälaisen kuvan he antavat itsestään muille.
– Itsensä brändääminen tarkoittaa minuuden tuotteistamista. Työelämässä tarvitaan osaamisen, tietojen ja taitojen lisäksi paljon omaa persoonaa ja paneutumista asioihin, sanoo työelämäntutkija Päivi Korvajärvi Tampereen yliopistosta.
Flirttikin voi olla brändäystä
Imagokoneisto pyörii varsinkin johtavissa asemissa olevien ihmisten ympärillä, ja brändäyksen keinot monet. Johtaja on keulakuva, jonka tekoja, puheita, pukeutumista, lookia ja käyttäytymistä tarkkaillaan tiukasti. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen uusiutunut, naisellinen look noteerattiin välittömästi lehdistössä.
Brändäyksellä saavutetaan uusia asiakkaita, vakuutetaan ihmisiä ja lisätään myyntiä sekä markkinointia.
– Johtajatehtävissä se on yleistä, sitä tehdään tietoisesti ja sitä koulutetaan. Brändäyskeinoja voi olla vaikkapa flirtti, murteella puhuminen, tai voidaan hankkia itselle tietynlainen maine, Korvajärvi kertoilee.
Korvajärvi mainitsee, että brändäyksessä voittajia ovat ne, joilla on valtaa valita millaista kuvaa he lähtevät rakentamaan.
– Haittapuolena brändäyksessä on jatkuva itsensä tarkkailu, jännitys ja tarve hallita itseä sekä muita ihmisiä. Se luo stressipohjaa.
MTV3/Helmi
Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva