Näin moni lapsi kaapataan ulkomaille - USA erityisen vaikea maa

– Kaappausten taustalla on usein ero- ja huoltajuusriita suomalaisen ja maahanmuuttajavanhemman välillä. Kiistaa aiheuttaa esimerkiksi kasvatus, uskonto tai lapsen sukunimi, kuvaa Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen. 

Kaappauksia tapahtuu myös täysin suomalaisissa perheissä, kun toinen vanhempi kaappaa lapset mukaansa muuttaessaan ulkomaille esimerkiksi työn tai uuden puolison perässä.

Kaapatut lapset ry

Kaapattujen lasten vanhemmat perustivat yhdistyksen 15 vuotta sitten.

Yhdistys toimii nykyisin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja sillä on kaksi työntekijää.

Neuvoo ja tukee vanhempia kaappauksen uhan alla, kaappauksen tapahduttua ja sen jälkeen.

Räisäsen mukaan suurin osa kaapatuista lapsista löytyy, mutta toinen asia on, saadaanko heitä palautettua kotiinsa.

– Jos lapsi on kaapattu maahan, joka on allekirjoittanut Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen, lapsi saadaan aika usein takaisin. Prosessi tosin voi kestää jopa pari vuotta.

Sopimuksen ulkopuolisesta maasta lasta on huomattavasti hankalampi saada takaisin. Esimerkiksi suurin osa Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maista on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle.

Päänvaivaa aiheuttavat myös Yhdysvaltain käytännöt.

– Yhdysvallat on mukana Haagin sopimuksessa, mutta sieltä on hirveän vaikeaa saada lasta takaisin. Prosessit kestävät pitkään ja sopimusta tulkitaan oman maan eduksi, Räisänen kuvaa.

Sen sijaan Venäjän kanssa lapsikiistat ovat Räisäsen mukaan helpottuneet, kun maa liittyi Haagin sopimukseen viime vuonna.

Hälytys rajoille

Kaapatut lapset ry ei ole täysin tyytyväinen Suomen viranomaisten toimintaan lapsikaappaustilanteissa. Suurissa kaupungeissa, joissa on enemmän maahanmuuttajia, palvelut toimivat usein hyvin, mutta pienissä kunnissa on ongelmia.

– Pienemmillä paikkakunnilla on hirveästi osaamattomuutta. Meiltä neuvoja pyytävät vanhemmat ovat saaneet monesti aivan väärää tietoa viranomaisilta. Siihen kaipaisimme selvää parannusta, Räisänen sanoo.

Yhdistys on myös tehnyt kansalaisaloitteen EU-parlamentille, jotta Schengen-alueen rajoille saataisiin perustettua lapsikaappausrekisteri. Rekisteriin voisi ilmoittaa kaikki kaappausuhan alla olevat lapset, jotta heitä ei voisi viedä Schengenin ulkopuolelle.

– Jos auto varastetaan, siitä saadaan äkkiä tieto rajoille. Miksi lapsi olisi vähemmän arvokas, Räisänen kysyy.

Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen rajoille voidaan antaa hälytys, jos epäillään, että lasta yritetään viedä pois maasta. Tällöin omalla passillaan matkustava tai tuntomerkkeihin sopiva lapsi voidaan pysäyttää seurueineen rajalla.

Räisäsen mukaan hälytystä käytetään kuitenkin vain akuuteissa tilanteissa esimerkiksi parin päivän ajan. 

Kaappaus traumatisoi

Räisäsen mukaan viranomaisten olisi otettava kaappauksen uhka erittäin vakavasti, koska kaappaus on traumaattinen tapahtuma kaikille osapuolille.

– En tiedä yhtään vanhempaa, joka olisi pysynyt työkykyisenä, kun lapsi on kaapattu. Ja millainen kokemus se onkaan lapselle, joka revitään kotoaan ehkä kaksi kertaa. Ensin ystävien ja sukulaisten luota maasta, jossa hän on ikänsä asunut, sitten uudesta kotimaastaan takaisin lähtömaahan.

Räisänen listaa joukon toimia, joilla kaappauksia voi uhkatilanteessa yrittää estää. Lapsen suomalaisen passin voi peruuttaa, tapaamiset vanhemman kanssa voi järjestää valvotusti tai sitten vanhempi voi jättää oman passinsa pantiksi lasta tavatessaan. Lisäksi päiväkoteja ja kouluja on syytä ohjeistaa tarkkaavaisuuteen.

– Paras tapa ehkäistä lapsikaappauksia on kuitenkin onnistunut kotouttaminen, jotta maahanmuuttajavanhempi saisi kunnollista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Monissa yhteiskunnissa avioero tarkoittaa myös eroa lapsista, mutta ei Suomessa. Täällä voidaan neuvotella kielen ja uskonnon opiskelusta koulussa ja voidaan sopia, että lapsen sukunimi säilyy ennallaan, Räisänen sanoo.

Lähde: Oikeusministeriö ja ulkoasiainministeriö