Suomesta kaapataan ulkomaille vuosittain noin 15-20 lasta. Oikeusministeriön ja ulkoministeriön tilastojen mukaan viime vuonna lapsia kaapattiin eniten Yhdysvaltoihin sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.
– Kaappausten taustalla on usein ero- ja huoltajuusriita suomalaisen ja maahanmuuttajavanhemman välillä. Kiistaa aiheuttaa esimerkiksi kasvatus, uskonto tai lapsen sukunimi, kuvaa Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.
Kaappauksia tapahtuu myös täysin suomalaisissa perheissä, kun toinen vanhempi kaappaa lapset mukaansa muuttaessaan ulkomaille esimerkiksi työn tai uuden puolison perässä.
Kaapatut lapset ry
Kaapattujen lasten vanhemmat perustivat yhdistyksen 15 vuotta sitten.
Yhdistys toimii nykyisin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja sillä on kaksi työntekijää.
Neuvoo ja tukee vanhempia kaappauksen uhan alla, kaappauksen tapahduttua ja sen jälkeen.
Räisäsen mukaan suurin osa kaapatuista lapsista löytyy, mutta toinen asia on, saadaanko heitä palautettua kotiinsa.
– Jos lapsi on kaapattu maahan, joka on allekirjoittanut Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen, lapsi saadaan aika usein takaisin. Prosessi tosin voi kestää jopa pari vuotta.
Sopimuksen ulkopuolisesta maasta lasta on huomattavasti hankalampi saada takaisin. Esimerkiksi suurin osa Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maista on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle.