Suomi on raskaan musiikin luvattu maa ja meillä on eniten heviyhtyeitä maailmassa asukaslukuun verrattuna. Suomalaiset heviyhtyeet ovat myös hyvin suosittuja ulkomailla.
Kolmikko Ari Elo, Juuso Määttänen ja Jukka Kittilä kirjoittivat suomalaisen metallimusiikin historian yksiin kansiin, pari viikkoa sitten ilmestyneen Raskas Suomi -kirjan.
Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa vieraili yksi kirjan kirjoittajista.
Jukka Kittilän mukaan ensimmäinen suomalainen metallibändi oli Sarcofagus, vaikka 70-luvun lopulla syntyi monia raskasta metallia soittaneita bändejä.
Sarcofagus kuitenkin täytti hevibändin määritelmän musiikin, ulkoasun ja käsiteltävien aiheiden perusteella. Heiltä ensimmäinen levy ilmestyi 1980.
– Siinä vaiheessa kun vuonna 1982 moni heidän aikalaisensa julkaisi levyjä, oli Sarcofagus muuttanut jo nimensä Kimmo Kuusniemi Bändiksi ja silloin he julkaisivat levyn Moottorilinnut, ensimmäisen suomenkielisen levyn ja se on muuten kova, sanoo Kittilä.
Moottorilinnut levyllä kuultiin myös iskelmämusiikista koko Suomen suosikiksi noussutta Kirkaa ja hänen siskoaan Muska Babitzinia.
– Hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on metallilevyllä, sanoo Kittilä.
Kirka osa suomalaista hevimusiikin historiaa
Myös kevyen musiikin piireistä tunnetut Vexi Salmi, Kisu Jernström ja Kassu Halonen perustivat 1980-luvulla Flamingo Music -levy-yhtiön ja nappasivat talliinsa Kirkan.
– Kirkan Flamingon kaksi ensimmäistä levyä olivat R.O.C.K ja The Spell olivat ihan täysiveristä englanninkielistä hevirokkia. Ja Kirka olisi tehnyt ihan mielellään enemmänkin tätä kamaa, mutta keikkapuolella suosio hiipui, koska musiikki oli liian äänekästä tanssiravintoloille ja rock-klubit taas eivät siinä vaiheessa ymmärtänyt, kertoo Kittilä.
Kirka vinkkasi aikoinaan Kassu Haloselle eräästä kovatasoisesta solistista nimeltään Marco Hietala ja hänen bändistään. Hietala oli tuolloin 18-vuotias.
– Kassuhan tsekkasi ja sehän päättyi niin, että Flamingo kiinnitti Tarotin ja julkaisi heidän ensimmäiset levynsä. Ja Tarothan oli yksi askel siihen suuntaan, että suomalaisesta hevistä tuli katu-uskottavampaa, sanoo Kittilä.
Villeimmät hevifanit Etelä-Amerikassa
Ja katu-uskottavuutta on riittänyt myös Stratovariouksella, jonka laulaja Timo Kotipelto hyppäsi mukaan bändiin vuonna 1995. Tuolloin julkaistiin yhtyeen neljäs levy.
– Siihen aikaan melodinen metalli oli epäsuosittua, mutta me uskoimme jääräpäisesti omaan tekemiseen eikä se suosio lähtenyt saman tien. Siitä meni pari vuotta kun julkaistiin levyt Espisode ja Visons ja sitten se rupes lähtemään, kuvailee Kotipelto.
1990-luvulla suomalaiset hevibändit alkoivat kiinnostaa ulkomailla. Niin kävi myös Stratovariukselle, Suomessa laajamittainen suosio alkoi vasta vähän ulkomaita myöhemmin.
– Ehkä suomalaisille piti vielä siinä vaiheessa todistaa, että suomalainen bändi osaa tehdä hyvää musaa ja se on suosittu muuallakin. Sitten sen jälkeen Suomi on kyllä ollut meille erittäin tärkeä, kertoo Kotipelto.
Vaikka suomalaiset nyt rakastavatkin omia hevibändejään, villeimmät fanit löytyvät Etelä-Amerikasta.
– Chilessä on todella kova meno. Ja nyt oltiin Sao Paulossa soittamassa ja se oli hurjaa. Jengi laulaa messissä ja tietävät kaikki biisit ja melkoinen meteli, kuvailee Kotipelto.