Pelko on normaali reaktio moniin tilanteisiin. Se onkin yhdenlainen suojelumekanismi. Pelon tunne saa ihmisen hälytystilaan ja valmistaa kohtaamaan vaaran – jopa tilanteissa, joissa todellista uhkaa ei ole lähettyvilläkään. Kuinka hallita pelkoa, eikä antaa sen hallita itseä?
Vaaraa aistiessaan keho vastaa fyysisesti nostamalla sydämensykettä ja verenpainetta. Myös hengittäminen voi käydä kiivaammaksi. Todellisessa vaaratilanteessa keho kuin valmistaa ihmisen joko taistelemaan tai pakenemaan. Samassa tilassa keho pysyy, kunnes aivot viestittävät, ettei vaaraa enää ole.
Pelon tunne voi olla hyväksi
Pelon tunne valmistaa ihmistä myös sekä seikkailuihin että tekee tarvittaessa valppaaksi. Usein itse pelko ei olekaan ihmisten ongelma, vaan se, kuinka pelon tunteeseen reagoidaan. Varsin usein mukavuusalueelta poistumisen ja unelmien seuraamisen voittaa pakeneminen ja piiloutuminen. Pelon aiheuttamaa voimakasta tunnetta kannattaisi käyttää oikein: se voi kannustaa tai potkia elämässä eteenpäin. Liian usein pelko sen sijaan vain kahlitsee.
Omien pelkojen tunnistaminen voi olla helppoa – niiden hallitseminen sen sijaan voi olla työlästä ja kestää loppuelämän.
1. Tee tuttavuutta pelkosi kanssa
Pelkoa on mahdollista lieventää. Sitä voi kokeilla esimerkiksi asettamalla itsensä tilanteisiin, joissa voi asteittain ja turvallisesti kohdata pelkonsa. Mitä useammin ahdistavien asioiden tekoa toistaa, sitä helpommiksi ne kerta kerralta käyvät.
Pelottavien tai jännittävien tilanteiden etukäteinen läpikäynti mielessä voi helpottaa jännitystä. Mielikuvaharjoitteet voivat lisätä itsevarmuutta.
2. Älä anna pelolle valtaa
Kun pelko hiipii mieleen, on se tärkeää tunnistaa. On hyvä kysyä itseltä: mikä on pahin asia, mitä voisi tapahtua, jos uskallat kuitenkin? Onko pahin kuitenkaan ihan niin paha, kuin kuvittelet sen olevan? On normaalia tuntea pelkoa, muttei kuitenkaan ole hyväksi antaa pelon kontrolloida koko mieltä.
