Ukraina on vuosien varrella joutunut kehittämään kestokykyä Venäjän kybersabotaasia vastaan. Suomen etuna taas ovat resurssit, mutta samanlaista kokemusta meillä ei ole kuin Ukrainalla.
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo, että Venäjän ja Ukrainan välillä on käynnissä konkreettisin ja suurin esimerkki kybersodasta kahden valtion välillä. Hän kuitenkin yllättyi siitä, että Venäjän viime viikon torstaina aloittamiin sotatoimiin ei ole kuulunut näkyviä kyberhyökkäyksiä esimerkiksi Ukrainan sähkönjakeluun.
– Vähän yllättää, etteivät ole hyökänneet tai onnistuneet ainakaan hyökkäyksissään, Hyppönen sanoo.
Kun puhutaan kyberhyökkäyksistä Venäjä ja Kiina ovat usein ne maat, jotka pyörivät otsikoissa. Tämä ei Hyppösen mukaan kuitenkaan kerro koko totuutta. Nämä ovat vain ne maat, jotka jäävät useimmin kiinni.
– Mielestäni on ihan selvä, kuka on kovin ja taitavin hyökkääjä ja kenellä on parhaat rerussit kyberhyökkääjänä ja se on Yhdysvallat, Hyppönen kuittaa.
Venäjää hän ei nostaisi edes kolmen parhaan kyberhyökkääjän joukkoon. Ukrainassa se on 2010-luvulla onnistunut kuitenkin kaatamaan muun muassa ukrainalaista sähkönjakelua.
Ukrainalla pitkä kokemus Venäjän kyberhyökkäyksistä
Vaikka Ukrainan oma iskukyky kyberhyökkäyksissä ei ole kova, on se oppinut puolustautumaan niitä vastaan. Hyppösen mukaan tämä johtuu Ukrainan pitkästä käytännön kokemuksesta Venäjän kyberhyökkäyksistä.
– Ukraina on todennäköisesti parhaita maita Euroopassa tämän kyberpuolustautumisen kannalta.
Ukraina on myös löytänyt poikkeuksellisen keinon joukkoistaa yksittäisiä hakkereita Venäjää vastaan. Telegram-kanavalla, jolla Ukraina koordinoi hyökkäyksiä on Hyppösen mukaan melkein 300 000 ihmistä.
– Tämä on historiallista. Koskaan ennen ei olla nähty kriisin aikana, että valtio kutsuisi siviilejä taistelemaan puolestaan tietoverkkohyökkäysten avulla, Hyppönen sanoo.
Hyppösen mukaan Ukraina on tänäänkin osoittanut hakkereille kolme eri kohdetta, joihin iskeä. Hän kuitenkin muistuttaa, että toiminta on rikollista ja hyökkääjien kannattaa muista, että kohteena on sotaa käyvä valtio.
"Ei Suomella ole hävettävää"
Hyppönen kommentoi Viiden jälkeen -ohjelmassa myös Suomen puolustuskyvyn tasoa kyberhyökkäyksiä vastaan.
– Ei Suomella ole kansainvälisesti katsoen mitään hävettävää. Täällä on panostettu asiaan pitkään ja paneuduttu, mutta kyllä meillä on edelleen todella paljon tehtävää.
Hyppösen mukaan Suomessa mietitään teoreettisia uhkia, kun taas Ukrainassa on puolustauduttu käytännössä.
Tiistaina Nordea joutui kuitenkin palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen tekijästä ei ole vielä tietoa. Hyppösen mukaan tämän tyyppiset hyökkäykset ovat aika tavallisia, mutta pistävät miettimään.
– Kieltämättä kun ihmiset halusivat viikonloppuna käydä allekirjoittamassa kansalaisaloitteen Nato-jäsenyyden puolesta, eivätkä päässeet, koska verkkopankki oli nurin mietin, että tältäkö tämä sitten näyttää.