Länsimainen nainen elää keskimäärin yli kolmasosan elämästään vaihdevuosien jälkeen. Nykyisin lääketiede tarjoaa naiselle mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämänlaatuunsa vaihdevuosien aikana. Vaihdevuosien hormonihoidolla voidaan tehokkaasti lievittää vaihdevuosioireita, joista kärsii kolme neljästä vaihdevuosi-ikäisestä naisesta.
Vaihdevuosista käytetään myös nimitystä menopaussi, vaikkakin vaihdevuodet ovat sitä laajempi käsite. Menopaussi on viimeisten luonnollisten kuukautisten ajankohta, joka pohjoismaisilla naisilla on keskimäärin 51 vuoden iässä. Vaihdevuosioireet saattavat alkaa jo ennen kuukautisten loppumista, ja tätä ajanjaksoa kutsutaan premenopaussiksi. Vaihetta, joka alkaa vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista kutsutaan postmenopaussiksi.
Mitä vaihdevuosioireet ovat?
Vaihdevuosioireet voidaan jakaa varhais- ja myöhäisoireisiin. Yleisimpiä varhaisoireita ovat kuumat aallot ja (yö)hikoilu. Väsymys, sydämen rytmihäiriöt sekä lihas- ja nivelsäryt kuuluvat myös oirekirjoon. Lisäksi psyykkiset oireet kuten hermostuneisuus, masentuneisuus, ärtyneisyys, unen häiriöt, aloitekyvyttömyys, muistin heikkeneminen sekä seksuaalinen haluttomuus häiritsevät monen elämää.
Pidemmällä aikavälillä esiin tulevia estrogeenin tuotannon vähenemisestä aiheutuvia oireita kutsutaan myöhäisoireiksi. Niihin voidaan laskea kuuluviksi vaikutukset limakalvoihin, ihoon, luustoon sekä verisuoniin.
Vaihdevuosioireiden kesto on yksilöllistä. Kolmasosalla naisista vaihdevuosioireita esiintyy viisi vuotta ja yli 20 prosentilla jopa 15 vuotta.
Myös limakalvojen paikallisoireet kuuluvat vaihdevuosiin.
