Huumerahoista suurin osa päätyi Hollantiin tahoille, joita ei saatu selville.
Helsingin hovioikeus kovensi keskiviikkona syyksilukemista Suomen suurimpiin kuuluvassa huumejutussa, jossa huumeita tuotiin Suomeen Hollannista kukkalähetysten seassa. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, että pääsyytetyt muodostivat järjestäytyneen rikollisryhmän, mikä piti ottaa koventamisperusteena huomioon heidän rangaistuksissaan.
Muun muassa siksi, että osa tuomituista oli käräjätuomion antamisen jälkeen tuomittu ehdottomaan vankeuteen muistakin rikoksista, vain yhden tuomitun rangaistusta tosiasiallisesti korotettiin.
Johannes Van Egmond, 47, oli tuomittu käräjäoikeudessa 10,5 vuoden vankeuteen. Hovioikeus kiristi rangaistusta puolella vuodella.
Hovioikeus katsoi, että Van Egmond oli toiminut jutussa yhdessä ja vastaavassa asemassa 11 vuoden vankeuteen käräjäoikeudessa tuomitun Jan Kromhoutin, 50, kanssa. Näin ollen hovioikeus piti heidän syyllisyyttään yhtä suurena ja korotti Van Egmondin rangaistuksen vastaamaan Kromhoutin rangaistusta.
Kromhoutin käräjärangaistuksen hovioikeus päätyi pitämään ennallaan, koska se katsoi, että koventamisperusteesta huolimatta lieventämisperusteena voitiin pitää sitä, että Kromhout oli pyrkinyt edistämään rikostensa selvittämistä, mistä oli saatu huomattavia prosessitaloudellisia säästöjä.
Pisin tuomio 12 vuotta
Oikeuden mukaan miehet salakuljettivat huumeet Hollannista Suomeen ja toimittivat ne eri vastaanottajille, kuten kolmelle muulle päätekijöiksi katsotulle miehelle. Oikeus katsoi, että kaksikko toi Suomeen toistuvasti huumeita ja lääkeaineita vuosien 2018–2020 aikana.
– Teot on toteutettu keskenään samanlaisella ja vakiintuneella tavalla noin kahden vuoden aikana. Kromhout ja Van Egmond ovat alankomaalaisia, huumausaineet on toimitettu Suomeen Alankomaista, ja huumausaineista saadut varat ovat ainakin merkittävissä määrin palautettu Suomesta Alankomaihin, hovioikeus sanoi tuomiossaan.
Tahot, joille huumeista saatu rikoshyöty pääosin päätyi, jäivät selvittämättä.
Van Egmondin ja Kromhoutin lisäksi päätekijöiksi katsottiin Suomessa huumeita vastaanottaneet Feliciano Angelo Armando De Snoo, 32, Jani Petteri Laaksonen, 41, ja Lappeenrannan mieheksi kutsuttu Joonas Peltonen, 37, jonka nimi oli aiemmin Jesse Joonas Lähteenmäki. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus tuomitsi De Snoon sekä Laaksosen 11,5 vuoden vankeuteen ja Peltosen 12 vuoden vankeuteen.
Juttua tutkittiin aikanaan keskusrikospoliisin (KRP) lisäksi Helsingin, Pohjanmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen poliisilaitoksissa.
Tutkinta sai alkunsa viesteistä alamaailman suosimassa Encrochat-palvelussa. Encrochat nousi 2010-luvun jälkipuoliskolla rikollisten suosioon sen mainostaman vahvan salauksen takia. Viranomaisten kiinnostuttua palvelusta salaus saatiin kuitenkin murrettua.