USA 2006. Ohjaus: Ivan Reitman. Käsikirjoitus: Don Payne. Tuotanto: Arnon Milchan, Gavin Polone. Kuvaus: Don Burgess. Leikkaus: Wendy Greene Bricmont, Sheldon Kahn. Musiikki: Teddy Castellucci. Pääosissa: Uma Thurman, Luke Wilson, Anna Faris, Rainn Wilson, Eddie Izzard. Kesto: 95 min.
Ohjaaja-tuottaja Ivan Reitman on syypää moneen noloon Hollywood-komediaan. Tämä ei ole estänyt yleisöä katsomasta niitä, vaikka esimerkiksi Arnold Schwarzenegger saattaisi hyvinkin haluta pyyhkiä cv:stään esimerkiksi Lastentarhan kytän (Kindergarten Cop, 1990) kaltaisen rimanalituksen. Reitmanin onnistumiset ovat harvinaisempia, mutta sellaisiakin miehen uralta löytyy. Ghostbusters – haamujengi (1984) oli paitsi supersuosittu, myös hauskojen näyttelijöiden (Bill Murray, Rick Moranis, Dan Aykroyd et al.) innoittunut komedia.
Slovakkisyntyisen Reitmanin uusin komedia, My Super Ex (My Super Ex-Girlfriend, 2006), ruoppaa sen sijaan taas pohjamutia. Hupaisa idea hukataan heti kättelyssä yksiulotteiseen roolityöhön ja hengettömään käsikirjoitukseen. Harmi sinänsä, sillä ajatus supersankarin yksityiselämän ongelmista olisi voinut poikia kerrassaan kutkuttavia oivalluksia.
Matt Saunders (Luke Wilson) on poikamies, jolla ei ole liiemmin ollut menestystä naisten kanssa. Kun paras kaveri Vaughn (Rainn Wilson) usuttaa miehen pyytämään metrossa tavatun Jennyn (Uma Thurman) ulos, mutkistuu Mattin elämä ennennäkemättömällä tavalla. Rillipäinen harmaavarpunen paljastuu New Yorkia suojelevaksi supersankarittareksi, G-Tytöksi!
Siinä missä hämähäkkimiehet ja batmanit kieltäytyvät parisuhteen iloista kutsumuksensa takia, naisellinen supersankari osoittautuu (tietenkin) supertakertuvaksi ja superneuroottiseksi. G-Tyttö on suvereeni kaikkialla muualla paitsi suhteessa, minkä huomattuaan Matt haluaa pois "supertossun alta". Helpommin sanottu kuin tehty: Matt saa huomata, että sydänsärkyisen supersankarittaren kosto on kauhea. Mattin yrittäessä viritellä uutta suhdetta työkaverinsa kanssa Jenny riehaantuu lopullisesti, mikä saa miehen ottamaan yhteyttä G-Tytön arkkiviholliseen, paholaismaiseen Bedlamiin (Eddie Izzard).
My Super Ex ei osaa hyödyntää vahvinta valttikorttiaan – aina hätkähdyttävää Uma Thurmania. Don Paynen käsikirjoitus antaa supertytölle mahdollisuuden olla vain joko maaninen tai muikea tilanteesta riippuen. Tämä saa Jennyn vaikuttamaan vuoronperään hemmotellulta ja typerältä. Luke Wilson on eniten kotonaan tämäntyyppisissä löysissä rooleissa (kuten jouluelokuva Perheen jalokivi osoitti), mutta yksinään ei hänestäkään ole pelastamaan Reitmanin pitkitettyä ja tyhjänpäiväistä sekoilua.
Teksti: Outi Heiskanen