Kirkkojen vartiointi on lisääntynyt ilkivallan pelossa.
Kirkkolaissa sanotaan, että kirkollinen rakennus, joka on rakennettu ennen vuotta 1917 on suojelunalainen. Kirkkohallituksen erillisellä päätöksellä myös moni nuorempi kirkko on erikoissuojeltu.
− Rakennuksen suojelu kohdistuu myös sen kiinteään sisustukseen eli irtaimistoon sekä maalauksiin ja muihin taideteoksiin sekä piha-alueeseen, museoalan tutkija Nina Lempa Kirkkohallituksesta tarkentaa.
Ennen työtä kirkkohallituksessa Nina Lempa oli Turun museokeskuksen palveluksessa. Hän tuntee hyvin myös kirkkojen turvallisuuteen liittyvät asiat.
− Ilkivalta ja tuhopoltot ovat saaneet vakuutusyhtiöt kiristämään turvallisuusmääräyksiä. Tämä on kirkon ja seurakuntien vastuulla, sillä valtio ei osallistu kirkon kulttuuriperinnön hoitamiseen.
− Vakuutusyhtiöt vaativat paloilmaisimia, liiketunnistimia ja merkittyjä poistumisteitä. Videovalvonta olisi tehokkainta, mutta se on myös kalleinta, Lempa tietää.
Haudoilla liikkumista rajoitetaan
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on laatinut kirkkojen paloturvallisuusohjeiston. Ohjeissa on määräykset niin ihmisten kuin omaisuudenkin suhteen. Esimerkiksi se, missä järjestyksessä irtainta pelastetaan, on vastuuhenkilöiden tiedossa.
− Monien maaseutukirkkojen vieressä on hautausmaa. Näillä haudoilla liikkumista on alettu rajoittaa esimerkiksi siten, että talvella siellä ei ole lupa liikkua kello 20 jälkeen ja kesällä kello 22 jälkeen.
− Kukapa siihen aikaan hautoja hoitaisikaan. Näin kirkon ja sen ympäristön valvonta on tehokkaammin hoidettavissa.
