Murharyhmän ex-pomo Rautaheimo kolumnissaan: Tietämättömyys hallitsi keskustelua poliisien valtuuksien lisäämisestä – ehkäpä sieltä löytyy lopulta myös järjen ääni?

Vain otsikot oli luettu. Tietenkin eduskunnan käytävillä haastateltiin eri puolueiden lääkärikansanedustajia, jotka suhtautuivat ajatukseen varsin skeptisesti ja oikeusoppineet tietenkin olivat hyvin kriittisiä.

Yhdistävänä tekijänä monilla kommentaattoreilla ja toimittajillakin näytti olevan se, että oltiin pääasiassa vasta lehtitietojen varassa. Ei ollut vielä ehditty selvittää sitä, mitä ollaan suunnittelemassa. Se näkyi asenteellisuutena.

Itselläni on vuosien varrelta runsaasti kokemuksia tietojen saamisesta ja myös vaihtamisesta terveydenhuollon kanssa.

Enimmäkseen yhteystyö on sujunut asiallisesti ja hyvinkin. Joitakin ääriesimerkkejä byrokratiasta ja jopa absurdista jääräpäisyydestä sekä periaatteellisuudesta voisin kertoa moniakin.

"Ei varmasti olla kaavailemassa pääteyhteyttä..."

No antaa tämän keskustelun nyt velloa aikansa, ehkäpä sieltä lopulta löytyy myös järjen ääni, eikä yksisilmäisyys vain yksityisyyden suojan lisämuuraamiseksi.

Sanottakoon se nyt varsin selvästi, että poliisille ei varmaankaan olla kaavailemassa omaa pääteyhteyttä ihmisten terveystietoihin. Ihan muustahan tässä on kysymys. Hyvähän tästä on keskustella ja oikeusvaltiossa näin pitääkin olla.

Vilkas keskustelu on nyt palautunut uomiinsa. On ehkä varsin hyvä, että pykälänikkaroinnista tässä vaiheessa luovuttiin ja päätettiin ryhtyä täsmentämään ohjeita.

Ohjeiden ja menettelytapojen pitäisi olla käytännössä samat kaikkialla Suomessa. Hommahan toimii suhteellisen hyvin nytkin, jos vaan tahtoa ja ymmärrystä löytyy. Tässä on kyse varsin monien intressitahojen ja myös vakavien rikosten ennalta estämisen asiasta.

Muun muassa meidän kaikkien muistissa vielä oleva Vilja Eerikan kohtalo oli ainakin jossain määrin hieman periaatteista lähtöisin. Sosiaalipuolen ohjeistus ja käytännöt poliisin suuntaan saatiin korjattua. Jopa liiankin hyvin, sillä poliisi on hukkumassa "kaiken varalta" tehtyjen tutkintapyyntöjen ruuhkaan.

Tietojen saanti saattaa vain joskus olla yksilöiden byrokratiasta kiinni ja monien toimijoiden aikaa kuluu aivan tolkuttomasti rautalangasta vääntelyyn.

Valitsin loppuun hieman vaarattomamman aiheen, jonka poimin eräästä Murharyhmä-lehteen kirjoittamastani jutusta. Se kestää aikaansa ja antaa yhden selityksen otsikon sanonnalle, joka elää edelleen.

Näin se homma etenee, terveisin Jack

Tähän otsikkoon sisältyy tositarina, jota en malta olla kertomatta jälkipolville. Jo useita vuosia sitten olimme Kalliossa eräässä asunnossa exituskeikalla (kuolemantapaustehtävällä). Asunnon omistaja oli lähtenyt katsomaan vuokralaistaan, koska vuokrarästejä oli alkanut kertyä, eikä puhelimeen vastattu. No eipä vastattu, koska vuokralla ollut nainen oli kuollut.

Asunto oli askeettisessa kunnossa ja enimmäkseen siellä oli jäljistä päätellen ryypiskelty. Nainen oli tullut vuokralle vain pari kuukautta aiemmin.

Vainajalle suoritetussa ulkotarkastuksessa todettiin runsaasti tylpän ulkoisen väkivallan merkkejä, siis lähinnä mustelmia. Oli syytä epäillä rikosta, vaikka vammat olivat voineet syntyä kaatuilemallakin.

Pitkä ja harras juopottelu herkistää kaatuilemiseen ja mustelmataipumus lisääntyy. Rikoksen mahdollisuuden puolesta puhui mustelmien lisäksi se, että naapurit kertoivat naisen seurassa liikkuneen jonkun miehen ja asunnosta oli kuulunut riitelyn ääniä.

Nainen oli saanut jättiperinnön

Naisen taustaa selviteltäessä ilmeni lisäksi, että hän oli eronnut joitakin kuukausia sitten ja pesä oli jaettu. Nainen oli saanut jaossa silkkaa rahaa parisataatuhatta euroa. Tilitiedustelu osoitti, että rahat olivat hävinneet muutaman kuukauden kuluessa ja tahti oli kiihtynyt naisen kuoleman jälkeen.

Päivittäin oli häipynyt suuria summia, muun muassa lukuisilta automaateilta. Monenlaisten tiedustelujen kautta saimme selville, että nainen oli tavannut muutama viikko aiemmin Jack Bauer -nimisen miehen (nimi muutettu).

Mies oli poliisin rekistereissä tuttu "petosmies" Hänellä oli syntyjään aivan tavallinen suomalainen nimi, mutta se oli tullut jostakin syystä muutetuksi. Valvontatallenteilta selvisi, että nainen ja Jack Bauer olivat nostelleet yhdessä rahaa ja käyttäneet sen hauskanpitoon. Naisen kuoleman jälkeen Jack oli vilkkaasti tyhjentänyt tilit ja hävinnyt.

Alkoholimyrkytys koitui kohtaloksi

Ruumiinavaus osoitti, että nainen ei ollut kuollut pahoinpitelyn seurauksena. Kuolinsyy oli paljon arkisempi, nimittäin alkoholimyrkytys. Jack Baueria oli kuitenkin syytä epäillä naisen varojen anastamisesta ja mahdollisesta pahoinpitelystä ja ehkä heitteillepanosta.

Hänet etsintäkuulutettiin ja vaadittiin myöhemmin poissaolevana myös vangituksi. Oli syytä epäillä hänen poistuneen äveriäänä miehenä maasta.

Jackia etsittiin ja etsittiin, mutta mistään ei kuulunut mitään. Häntä käytiin myös usein tavoittelemassa hänen virallisesta osoitteestaan Itä-Uudeltamaalta.

Samassa talossa asuva kaveri kertoi, että Jackia ei ole näkynyt aikoihin ja hänen huoneensa oli ollut koskemattomana jo kuukausitolkulla. Tämän kaverin kanssa sovittiin, että jos Jackista kuuluisi jotakin tai jos Jack ilmestyisi maisemiin, hän ilmoittaisi siitä meille.

Kerran eräänä päivänä soi sitten puhelin ja soittajana oli tämä diilin tehnyt kaveri. Hän kertoi, että oli saanut Jackilta kortin Espanjasta. Sitten vain dekkarit matkaan – ei suinkaan Espanjaan, vaan hakemaan korttia Helsinkiin. Kortti oli postitettu Marbellasta ja siinä luki: "Akka delas, näin se homma etenee, terveisin Jack".

Vasta kuukausien kuluttua Suomeen 

Viimein Jack löytyikin Espanjasta, missä hänet otettiin kiinni. Häntä pyydettiin luovutettavaksi Suomeen. Jack kuitenkin tavoilleen uskollisena ankarasti vastusti luovutusta, eikä siinä vielä kaikki. Hän oli onnistunut myös suututtamaan paikalliset viranomaiset siinä määrin, että luovutusasian hoito ei edennyt kovin ripeästi.

Paperit oli varmaankin pantu pinoon alimmaiseksi, koska vasta seitsemän kuukauden kuluttua Jack palautettiin Suomeen. Hän moitti vankilaolojaan Espanjassa. Jack sai aikanaan muutaman vuoden "kakun" törkeästä maksuvälinepetoksesta. Naisen kuolinpesään kuuluvat lapset jäivät ikuisiksi ajoiksi ilman perintöään.

"Näin se homma etenee" -sanonta jäi puolestaan ikuisiksi ajoiksi elämään Murharyhmän käytäville. Yleensä sitä käytettiin silloin, kun jonkun vaikean asian selvittely nytkähti eteenpäin ja dekkarit näyttivät iloisen puuhakkailta. 

Juha Rautaheimo on eläkkeellä oleva Helsingin poliisin rikosylikomisario.