Tämän me jo tiedämme: maailman meret täyttyvät muovista. Muovi päätyy kalojen, lintujen ja kilpikonnien elimistöön. Eläimet kuolevat, luonnon monimuotoisuus vähenee ja todennäköisesti myös ihmisten terveys heikkenee.
Video: EU:n komissio on esittänyt esimerkiksi muovipillien ja -aterimien kieltämistä.
– Tällä menolla vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kalaa, sanoo ympäristöjärjestö WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
– Eikä mikromuovin kaikkia vaikutuksia edes vielä tunneta.
Tärkeimmät muoviongelmaan liittyvät ratkaisut tehdään valtiotasolla ja kansainvälisissä organisaatioissa, mutta myös kuluttaja voi hidastaa katastrofin etenemistä.
Suunnittele, älä hätiköi
Kertakäyttömuovin välttäminen ja muoviroskan minimointi vaativat etukäteissuunnittelua.
– Suunnittele viikon ruoat ja osta tarvitsemasi tuotteet omiin astioihin ja pusseihin, neuvoo jätteettömään elämäntapaan pyrkivä Otso Sillanaukee.
Hän on kirjoittanut kestävästä kuluttamisesta kirjan nimeltä Zero Waste – jäähyväiset jätteille (S&S, 2018).
Sillanaukeen metodissa ruoka hankitaan ilman muovipakkauksia. Vihanneksia, hedelmiä ja leipiä löytyy kohtalaisen hyvin irtomyynnistä.
Monesta myymälästä voi ostaa tuotteita omaan astiaan. Kannattaa hyödyntää torien antimia, Sillanaukee vinkkaa.
Suosi luonnonkosmetiikkaa
Tuoreosaston lisäksi on syytä perehtyä kuivattuihin ruoka-aineisiin. Erikoiskaupoista voi hankkia paperipusseihin esimerkiksi pastaa, riisiä, papuja, linssejä, kahvia, teetä, mausteita ja makeita herkkuja. Kotona tuotteita voi säilyttää lasipurkeissa.
Keittiön jälkeen Sillanaukee kurkistaisi kylpyhuoneeseen.
– Ihomme ja hiuksemme eivät oikeasti tarvitse kaikkia tuotteita, joita meille markkinoidaan, Sillanaukee sanoo.
Mikromuoveja voi vältellä suosimalla luonnonkosmetiikkaa. Suihkugeelit ja sampoot voi korvata palasaippuoilla, joilloin muovijätettä syntyy paljon vähemmän. Muovisen hammasharjan tilalle voi hankkia bambuversion.
Joitakin kodinhoitoon ja kosmetiikkaan liittyviä tuotteita voi myös ostaa omiin purkkeihin ja pulloihin ekokaupoista.
Muista liikenteen vaikutus
WWF:n Anna Soirinsuon neuvot ovat samantyyppisiä kuin Sillanaukeen: älä roskaa, harkitse ostoksiasi, valitse kestokassi tai paperipussi, suosi omia säilytys- ja kuljetusastioita.
Soirinsuo muistuttaa liikenteen vaikutuksista. Auton renkaista irtoavat synteettiset kumihiukkaset ovat suurin yksittäinen mikromuovin lähde.
– Liiku joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä.
Palautteen antaminen on tärkeää. Kuluttaja voi toivoa yrityksiltä vähemmän pakattuja tuotteita ja päättäjiltä vaihtoehtoja muoville.
Biohajoavat materiaalit eivät ole tie taivaaseen
Biohajoavaksi muoviksi kutsuttu materiaalikaan ei välttämättä ole ympäristöystävällinen, varoittavat Soirinsuo ja Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen.
– Biohajoavat kassit eivät hajoa kotikompostissa eivätkä sovellu hyvin biojätteen kierrätykseen, Soirinsuo sanoo.
– Biohajoavien muovien todellinen biohajoavuus pitää tutkia materiaalikohtaisesti, Hartikainen sanoo.
Biohajoaviin muoveihin liittyy usein roskaantumis- ja mikromuoviongelmia. Kuluttajan on vaikea saada selville, millainen materiaali on kyseessä.
Otso Sillanaukeen mukaan "halpa ja helppo" eivät ole päteviä syitä nykyisille kulutustottumuksille. Tottumusten on muututtava.
– Yksi tapa on välttää kaikkea turhaa, kuten kertakäyttökuppeja ja muovipusseja. Ja vaikka pakkaukset voisikin kierrättää, miksi käyttäisimme aikaa kierrättämiseen, kun voisimme lähtökohtaisesti vähentää roskaamista?