MTV yksityisetsivän matkassa: Kun mustasukkaisuuspuuska iskee, Teuvo lähetetään pettäjän perään – "95 % epäilyistä on perättömiä"

Paananen on yksityisetsivä. Mies, jolle ihmiset soittavat epäillessään puolisoaan uskottomuudesta tai työntekijöitään epärehellisyydestä.

Ammattiin hän ryhtyi seitsemän vuotta sitten, tv-sarjan innoittamana.

– Katsoin sellaista jenkkiläistä tv-sarjaa nimeltä Rysän päällä. Silloin innostuin tästä ja pikkuhiljaa lähdin hommaan mukaan, mies kertoo.

Rysän päällä on yhdysvaltalainen tosi-tv-sarja, jossa kuvausryhmä seuraa uskottomuudesta epäiltyjä henkilöitä ja paljastaa heidän salasuhteensa.

Ensimmäinen keikka selvisi viidessä minuutissa

Pian Paananen ryhtyi itse selvittelemään ihmissuhdesotkuja korvausta vastaan. Ensimmäisen toimeksiantonsa hän sai naiselta, jonka puolison oli tarkoitus lähteä yksin työmatkalle Tallinnaan.

Laiva ei ollut edes ehtinyt irtaantua satamasta, kun Paananen löysi miehen laivan ravintolasta tuntemattoman naisen seurasta.

– Ei mennyt viittä minuuttia, kun siellä tilattiin jo punaviiniä. Käry kävi ja ajattelin, että tämähän on helppoa keikkaa. Se antoi lisää intoa ja oli pehmeä lasku tähän hommaan.

Pettäjien seuraamisen lisäksi Paananen tekee taustaselvityksiä, etsii kadonneita ja perii velkoja. Vapaa-ajalla hän rääkkää itseään kuntosalilla.

Tänään tehtävänä on seurata epärehelliseksi epäiltyä henkilöä. Paananen ei voi kertoa toimeksiannon luonteesta enempää, sillä hän kertoo toimintansa perustuvan täydelliseen luottamuksellisuuteen ja salassapitoon.

Sen verran hän kuitenkin paljastaa, että työpäivä saattaa venähtää pitkäksi. Hän on varustautunut urakkaan kahdella pullollisella energiajuomaa. Kuljettaja suuntaa toiseen kaupunkiin.

"Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu"

Perillä kuljettaja kääntää auton marketin parkkipaikalle. Vastassa on verryttelytakkiin pukeutunut mies, joka on lupautunut Paanasen avuksi.

Seuraa lyhyt strategiapalaveri. Päätetään, että Paanasen autoa ajava apumies jää passiin kaupan pihalle, sillä on oletettavissa, että seurattava henkilö tulee ajamaan siitä ohi myöhemmin.

Paanasen auto parkkeerataan jonkin matkan päähän, toiselle puolelle kohteen asuntoa. Paikalta on suora näköyhteys seurattavan henkilön pihatien risteykseen, mutta paikka on sen verran etäällä, että autossa istuvia miehiä on mahdotonta havaita.

"Juhannusaattona, vappuna ja pikkujouluaikaan tulee näitä tapauksia, että vaimo lähtee jonnekin juhlimaan ja kotona iskee sitten mustasukkaisuuskohtaus, kun on vedetty vähän kaljaa."

Paananen ei tiedä, miltä kohde näyttää, mutta hänen autonsa rekisterinumero, merkki ja väri ovat tiedossa.

Autossa viritellään kameroita. Niitä on kolme. Paanaselle on vinkattu, että mies lähtee liikkeelle noin tunnin sisällä. Väijytys alkaa.

– Tämähän on vähän sellaista rosvo ja poliisi -leikkiä, jota useimmat pojat ovat pienenä leikkineet. Aina on sellainen samanlainen jännitys, kun tehtävä alkaa.

– Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, kun käsikirjoitusta ei ole. Kun tehdään Varesta, yksi kohtaus voidaan kuvata 20 kertaa. Tässä hommassa täytyy onnistua kerralla, Paananen kertoo.

Harva tietää tulleensa seuratuksi

Miehet vahtivat risteystä valppaina. Jos kohde ilmestyy, molemmat autot lähtevät varjostamaan sitä turvallisen etäisyyden päästä. Odottaessa keskittymisen ei saa antaa lipsua. On usein vain sekunneista kiinni, että seurattavan auton perään ehditään. 

Paananen kertoo, ettei ole jäänyt kiinni henkilöseurannasta kertaakaan. Yleensä seurattavilla ihmisillä ei ole mitään käsitystä siitä, että yksityisetsivä on heidän kannoillaan.

– Melkein joka kerta tulee tunne, että nyt se huomasi minut. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Jos et ole rikollinen, ei sinulle tule mieleenkään, että sinua voitaisiin seurata.

Yksityisetsivät voi olla kannoillasi milloin vain, missä vain. Paananen on seurannut ihmisiä työmatkoilla, festivaaleilla, junassa, laivassa, lentokentällä, Mäntsälässä, Teneriffalla, Gambiassa, kesällä, talvella, syksyllä ja keväällä.

Ainoastaan kerran seurattava on tajunnut tulleensa seuratuksi, mutta Paanasen mukaan miehelle ei koskaan selvinnyt, kuka hänen perässään oli.

Mustasukkaisuuspuuska usuttaa etsivän puolison perään

Radiopuhelimet suhahtelevat, kun Paananen pyytää tilannepäivitystä marketin parkkipaikalle jääneeltä apumieheltä. Kohdetta ei ole näkynyt sielläkään.

On kulunut noin tunti siitä, kun henkilön piti lähteä liikkeelle. Paanasen mukaan odottelu on normaalia.

Toimeksiantajan kanssa sovitaan, kauanko henkilöä tarkkaillaan ja kuinka kauan seuraamista on järkevä jatkaa. Paanasen mukaan on myös tärkeää, että toimeksiantaja ymmärtää, että aina tuloksia ei synny.  

– Esimerkiksi noin 95 prosenttia uskottomuusepäilyistä osoittautuu perättömiksi. Se on aika iso prosentti.

Usein yksityisetsivään otetaan yhteyttä mustasukkaisuuspuuskassa ilman, että tilannetta on ehditty rauhassa miettiä.

– Uskottomuuspuolelta keikkoja tulee paljon lyhyellä varoitusajalla. Esimerkiksi juhannusaattona, vappuna ja pikkujouluaikaan tulee näitä tapauksia, että vaimo lähtee jonnekin juhlimaan ja kotona iskee sitten mustasukkaisuuskohtaus, kun on vedetty vähän kaljaa.

Neljä pahoinpitelyä ja murha

Paananen kertoo olevansa tarkka siitä, millaisia toimeksiantoja hän ottaa vastaan. Jos toimeksiantajan puheet tai käytös epäilyttävät, tapaus unohdetaan välittömästi.

Sen jälkeen kun mies esiintyi MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa vuonna 2013, häneltä tilattiin muun muassa neljä pahoinpitelyä ja yksi murha.

– Soitin tälle henkilölle ja sanoin, että nyt on jumalauta parempi lopettaa tuollainen.

Mies kuitenkin kannustaa ihmisiä ottamaan yhteyttä yksityisetsiviin rohkeasti, jos esimerkiksi puolison uskollisuus mietityttää.

– Suomalaisella on hirveän iso kynnys ottaa yhteyttä. Monia nolostuttaa ja he kertovat, että ovat miettineet asiaa jo pitkään. Miettimisestä tulee sairaaksi. Se on pohjaton kaivo, jos siihen alkaa. Helpompaa on vain ottaa asioista selvää, jos epäilys vaivaa.  

Ei juurikaan vauhtia, vaarallisia tilanteita tai kauniita naisia

Seurattava henkilö ei näyttäydy aamupäivän aikana. Paananen sopii toimeksiantajan kanssa, että seuraamista jatketaan myöhemmin.

Risteyksen tuijottamiseen oli vierähtänyt jo viitisen tuntia.

– Se on normaalia, Paananen toteaa ja jatkaa, että yksityisetsivän työ on melko kaukana siitä mielikuvasta, jonka elokuvat ja tv-sarjat ovat ammatista maalanneet.

– Kyllähän siinä sitä jännitystä on, kun pääsee seuraamaan, kaivelemaan, tonkimaan ja kyttäämään. Ei siinä kuitenkaan kapakoissa istuskella viskiä vetämässä. Vauhti ja kauniit naisetkin puuttuvat.

– Kyllä siitä on glamour kaukana, kun on 20 astetta pakkasta ja istut merenrannassa kyttäämässä yhtä kerrostalon ovea.

Katso alta, mitä Teuvo Paananen kertoi työstään vuonna 2013.

Artikkelia päivitetty 20.6. kello 10.30: neljänteen kappaleeseen selvennetty Paanasen pyynnöstä, että hän ei ole omien sanojensa mukaan jäänyt kertaakaan kiinni henkilön seuraamisesta. Aiemmin artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Paananen olisi jäänyt kiinni kerran. Kyse oli tapauksesta, jonka yhteydessä seurattava oli kyllä epäillyt tulleensa seuratuksi, mutta ei ollut osannut yhdistää sitä Paanaseen.