Suomalaiset altistuvat tietämättään keuhkosyöpää aiheuttavalle radonille erityisesti makuuhuoneissaan. Lue, miten ikävän ongelman voi välttää.
Löydä uusi asunto Jokakoti.fi-asuntopalvelusta.
Radon on harvalle tuttu termi, mutta se on lähes jokaisen suomalaisen elämässä mukana päivittäin – huomaamatta. Radon on radioaktiivista kaasua, joka Säteilyturvakeskuksen mukaan aiheuttaa Suomessa vuosittain jopa kuusisataa keuhkosyöpää.
Radonia muodostuu, kun maaperässä oleva uraani hajoaa. Se kulkeutuu maaperästä ilmakehään, ja pääsee suoraan talon alla olevasta maaperästä sisälle huoneilmaan.
Haitallisin vuodenaika on talvi, sillä silloin rakennuksia lämmitettäessä huoneilmaan syntyy pieni alipaine, joka imee radonia huoneeseen. Tuuletus on ensiarvoisen tärkeä asia, jotta hengitettävä ilma olisi puhdasta.
– Suomalaisten kotien radon-pitoisuudet ovat maailman korkeimpia, sillä neljä viidesosaa pientaloista ei täytä Säteilyturvakeskuksen asettamaa normistoa. Ihmiset altistuvat kotona radonille erityisesti makuuhuoneissaan, koska niissä saatetaan viettää päivittäin jopa kymmenenkin tuntia. Makuuhuoneessa radon kerääntyy tekstiileihin eli vuodevaatteisiin ja tyynyihin. Eniten sitä rikastuu kuitenkin patjaan, Unikulman ergonomiasuunnittelija Vesa Tuominen kertoo.
Huolellinen siivous säästää radonilta
Radonilta voi välttyä tarmokkaalla siivouksella, hyvällä ilmastoinnilla ja varmistamalla, että talon rakenteet eivät tue kaasun kerääntymistä.
Radon ja pöly kulkevat käsi kädessä, sillä radon kiinnittyy pölyyn. Makuuhuoneiden siisteyteen pitäisi siis kiinnittää huomiota ja säilyttää vaatteet ja tavarat mieluummin kaapeissa kuin esillä. Huolellinen siivous takaa sen, että hengitettävä huoneilma on puhtaan raikasta eikä täynnä pölyhiukkasia.
– Lakanat pitäisi vaihtaa kerran viikossa, täkit ja tyynyt pestä kerran kahdessa kuukaudessa sekä petauspatjan päällinen puolivuosittain. Sänky olisi hyvä imuroida kerran kuukaudessa, jotta irtonainen pöly lähtee patjasta pois, Tuominen neuvoo.
Radon-pitoisuuden voi itse mitata kotinsa huoneilmasta. Mittaus pitäisi tehdä talviaikaan, marraskuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Pitoisuudet saattavat vaihdella hyvinkin paljon talon eri huoneissa.
– Mittauksen voi tehdä Säteilyturvakeskuksen pienellä purkilla. Pieniä reikiä täynnä oleva purkki kiinnitetään kahdeksi kuukaudeksi esimerkiksi sängyn päätyyn. Kun purkki on ollut paikoillaan pari kuukautta, se lähetetään Säteilyturvakeskukseen. Säteilyturvakeskus tekee tuloksista tilastoitavan raportin ja ehdottaa, mitä asioita kotona voi tehdä, jos pitoisuudet ovat liialliset.
Ilman on kierrettävä vapaasti
Mikäli toteaa hengittävänsä ilmaa, jossa on liikaa radonia, on olennaista avata ja puhdistaa kaikki tuuletus- ja korvausilmaventtiilit sekä varmistaa, että ilma pääsee vaihtumaan. Jos radon-pitoisuudet nousevat tuhansiin becquereleihin, on kyseessä usein vanha talo ja vaikeampi tapaus.
– Silloin talon alapohjan tuuletusta täytyy parantaa rakentamalla radon-kaivo ja asentamalla sinne sähköpuhallin imemään ilmaa pois talon alta.
– Toinen vaihtoehto on asentaa alipaineistetut salaojaputkistot. Ne maksavat joitakin tuhansia euroja, mutta kyseessä on kuitenkin pieni summa, jos vaihtoehtona on keuhkosyöpä. Uudisrakennuksissa kustannukset ovat vain joitakin kymppejä, kun radon-torjunta tehdään jo rakennusvaiheessa, Tuominen toteaa.
Löydä uusi asunto Jokakoti.fi-asuntopalvelusta.
Lue myös: