Miten selvitä yötyöstä hengissä? Tutkimusprofessori: "Oireisiin pitäisi havahtua hyvin nopeasti"
Shutterstock
Julkaistu 09.09.2018 19:02
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Muisti pätkii, päätä särkee, silmäluomet lupsahtelevat, eikä jalka tahdo nousta kuin jääkaapille rasvaista hiilarihöttöä hakemaan. Yötyö syö ihmisen voimia jo nopeasti, mutta pidemmällä aikavälillä yötyötä sisältävän vuorotyön tekemisellä voi olla jopa tappavia seurauksia.
Mistä unettomuus johtuu ja miten siihen voi puuttua? Kuuntele asiantuntijan vastaus videolta.
Jokaisella ihmisellä on sisällään sisäinen kello: aivoista löytyvä hermosolujoukko, joka synnyttää ja ylläpitää uni-valverytmiä. Oma vuorokausirytminsä on esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnalla, rasva-aineenvaihdunnalla sekä verenpaineella.
– Ihminen on perusasetuksiltaan päiväeläin. Yötyö on juuri niin epäfysiologista kuin vain on mahdollista, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Yötyöstä johtuva sisäisen kellon siirtäminen näkyy nopeasti kehossa: sokeritasapaino heikkenee, kortisolin eritys voimistuu ja verenpaine pyrkii kohoamaan.
– Se on hyvin rasittava olotila elimistölle, Partonen toteaa.
Väsymyksen lisäksi keho reagoi rasitukseen kohonneella ruokahalulla. Väsyneenä mielihalut kohdistuva rasvaisiin ja hiilihydraattipitoisiin ruokiin. Koska ruoka maistuu väsyneenä liikuntaa paremmin, henkilön paino alkaa nousta nopeastikin.
Painonnousun lisäksi yötyöstä aiheutuva vuorokausirytmin sekoittuminen näkyy päänsärkynä, huonona olona, väsymyksenä ja nukahtamisvaikeuksina. Elimistön sisällä kuohuu ja ihminen on altis tapaturmille jo yhdenkin valvotun yön jälkeen.
– Jos ihminen nukkuu viitenä peräkkäisenä yönä vain neljä tuntia, se näkyy immunologisessa järjestelmässä ja sokeriaineenvaihdunnassa, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.
Vuosien yötyö nostaa monien sairauksien riskiä
Mikäli yötyötä tekee vuosia, kasvaa henkilön riski vakaviin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin.
– Vuorotyö liittyy moniin syöpiin, kuten rinta- ja suolistosyöpiin, Härmä kertoo.
Syöpien kohdalla puhutaan kymmenien vuosien altistumista yötyölle. Ikä vaikuttaakin yötyön rasittavuuteen: mitä vanhempi on, sitä huonommin sisäinen kello joustaa. Sisäisen kellon jäykkyys alkaa näkyä jo 30–40-vuotiaiden kohdalla. Yli 50-vuotiaat työntekijät ovat kaikista herkimpiä terveyshaitoille.
Poikkeuksen tähän tekee rintasyöpä, jonka riski kasvaa alle 50-vuotiailla, useita perättäisiä yövuoroja tekevillä naisilla noin 80 prosentilla jo kymmenessä vuodessa. Unihormoniksi kutsutulla melatoniinilla on todettu olevan yhteys naishormoni estrogeeniin, mikä voi osin selittää sen, että erityisesti nuoremmat yötöitä tekevät naiset ovat riskiryhmässä sairastua rintasyöpään.
Yötyön rasittavuutta on onneksi mahdollista vähentää. Suurin rooli tässä on työnantajalla, jonka tulisi toteuttaa oikeaoppista, lyhyitä vuorovälejä ja ilta-aamu-yhdistelmiä välttelevää vuorokiertoa. Kolmivuorotyön kohdalla tämä tarkoittaa, että työntekijällä tulisi olla esimerkiksi kaksi kahdeksan tunnin aamuvuoroa, sitten kaksi iltavuoroa, joiden jälkeen kaksi yövuoroa ja useampi vapaapäivä.
– Haaste on siinä, että ihmiset toivovat raskaitakin työvuoroja, jotka mahdollistavat pitkät vapaat, toteaa Härmä.
Partonen kehottaa työnantajia pitämään huolta työntekijöistään vuorojen suunnittelun lisäksi työterveyshuollon tarjoamisella ja virkistymispäivien järjestämisellä. Myös kirkasvalolampusta työpaikalla voi olla apua vuorokausirytmin siirtämisessä haluttuun suuntaan.
– Tietysti työilmapiiri ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat tärkeitä asioita näille työnantajille, jotka yrittävät houkutella työntekijöitä, Partonen sanoo.
Toisaalta, on ihmisiä, joille säännöllinen yötyö sopii toimistotyöaikoja paremmin.
– Jotkut ovat hyviä nukkujia, toiset eivät, Partonen toteaa.
Terveelliset elämäntavat pienentävät riskejä
Palautuminen ja uni ovat yötyöntekijöille erityisen tärkeitä asioita. Unensaantia parantamaan Partonen ja Härmä suosittelevat molemmat liikuntaa, fysiologista unilääkettä, joka avittaa nukahtamista mutta myös parantaa unta oikein ajoitettuna.
– Rasittava kuntoliikunta virkistää elimistöä, eikä sitä pitäisi tehdä liian lähellä haluttua nukkumaanmenoaikaa. Liikkua kannattaisi muutama tunti ennen haluttua nukahtamishetkeä, Partonen kertoo.
Myös oikean unirytmin löytäminen on tärkeää. Esimerkiksi ennen yövuoroa pitäisi ottaa torkut ja viimeisen yövuoron jälkeen pienet unet, jotta unirytmi palautuu.
Kun unirytmi ja liikunta on kunnossa, myös terveellisen ruokavalion noudattaminen on helpompaa. Tämä kolminaisuus ehkäisee yhdessä oikeaoppisen vuorokierron kanssa yötyön vakavia terveyshaittoja.
Yötyön ei tarvitse tappaa
Partonen korostaa, että ympäri vuorokauden käynnissä oleva yhteiskuntamme edellyttää terveydestä huolehtimista nuoresta pitäen.
– Ei ole determinististä, että sairastuu ja kuolee nuorempana yötyön takia. Oireisiin pitäisi havahtua hyvin nopeasti ja itse yrittää vaikuttaa asiaan niin paljon kuin pystyy. Työnantajien ja päättäjien tulee tarkastella, miten työjärjestelyihin sopeutumisesta voisi tehdä vielä helpompaa.
Riskinä nimittäin on, että kun alati avoinna olevia palveluita käytetään yhä enemmän, yhä suurempi osa joutuu tekemään yötyötä, jossa uni jää jalkoihin.
