Hallitus esitteli tänään esityksensä ensi vuoden budjetista ja asiaa päästiin heti perkaamaan eduskunnan kyselytunnilla.
Lue alta, kuinka kyselytunti eteni. Vanhimman päivityksen löydät artikkelin pohjalta. Vastauksia on tiivistetty.
Lue lisää: Näin hallitus esitteli ensi vuoden budjetin
Seuraa tekstimuodossa:
16.59: Markku Eestilä (kok.): Ylikuumentunut taloustilanne ei ole hallituksen syytä, vaan markkinoille on syydetty rahaa. Miten on mahdollista, että lisäsitte 200 miljoonaa euroa valtiovarainministeriön esitykseen?
Saarikko: Verokertymä ei ole sillä tasolla kuin ennen koronaa. Suomi ja muut maat tekohengittivät taloutta. Muutokset 200 miljoonaan euron edestä ei tarkoita, että avasimme kehystä. Syynä EU:n elpymispakettiin liittyvät muutokset ja sote-alueiden rahoitusta siirrettiin joulukuulle 2023.
16.54: Antti Lindtman (sd.): Eteneekö hoitotakuu?
Krista Kiuru (sd.) vastaa: Tulemme toteuttamaan hoitotakuun. Lisätään 50 miljoonaa euroa kehyksen päälle. Lähtökohtana se, että suomalainen pääsee 7 päivässä hoitoon ja tulee hoidetuksi.
16.48: Jussi Saramo (vas.): Millä muilla tavoin hallitus aikoo tukkia verovuotoja kuin maastapoistumisverolla?
Saarikko: Siirtohintasääntelyjä tiukennetaan, voidaan käyttää Suomen verotusoikeutta. Kotitalousvähennyksen kasvattaminen vaikuttaa harmaan talouden vähentämiseen.
16.42: Ville Tavio (ps.) on eri mieltä hallituksen kanssa siitä, millainen on Suomen työllisyystilanne. Suomessa on satojatuhansia työttömiä.
Marin: Oppositiolla unohtuu viimeisen puolentoista vuoden tilanne. Olemme joutuneet sulkemaan reaalitaloutta ja estämään viruksen leviämistä. Työllisyystilanne on nyt paljon paremmalla tolalla.
16.39: Valtonen: Miksi otatte 7 miljardia velkaa, vaikka elämme suurinta nousukautta pitkään aikaan.
Saarikko: Mittakaava on onneksi kovin toinen kuin tämän vuoden mittakaava. Tänä vuonna alijäämä asettui noin 15 miljardiin. Alijäämässä näkyy merkittävä hanke, HX-hävittäjät. Siitä huolimatta alijäämäkehitys on positiivinen.
16.37: Timo Heinonen (kok.) sanoo, että työllisyystoimia on lykätty jo monta vuotta. Aiotteko jättää Suomen seuraajalleen huonommassa asemassa kuin aiemmin.
Saarikko: Aion tehdä kaikkeni, että tilanne korjaantuisi. Korona vaikeutti tilannetta. Suomen työllisyysaste kehittyy nyt lupaavalla tavalla.
16.34: Elina Valtonen (kok.): Esitätte maastapoistumisveroa. VM:n mukaan tämä heikentäisi oikeasti tilannetta. Minkä takia teette päätöksen.
Saarikko: Tässä on kyse Suomen verotusoikeuden turvaamisesta.
16.32: Orpo: Kiitos näistä toimista, mutta missä ovat merkitykselliset toimet, kuten paikallinen sopiminen ja sosiaaliturvan uudistaminen.
Marin: Kun katsomme taloustilannetta, niin voimme todenneet hallituksen talouspolitiikan olleen onnistunutta. Olemme selvinneet koronasta paremmin kuin monet muut. Merkittävin teko, jonka hallitus on tehnyt talouden eteen, on koronan hoito.
16.30: Sanni Grahn-Laasonen (kok.): Hallituksen budjetti esitys tarkoittaa 7 miljardia lisää velkaa. Miten on mahdollista kun talous kasvaa niin hallitus ottaa lisää velkaa ja rikkoo kehykset miljoonalla eurolla?
Annika Saarikko (kesk.): Suunta on nyt oikea. Velkaantumisen taso asettuu samalla tasolle kuin 2010-luvun alussa. Se on myös mielestäni liikaa.
Grahn-Laasonen: Se ei oikein riitä, että valtiovarainministeri on huolissaan asioista. Odotimme, että hallitus olisi päättänyt työllisyyspäätöksistä ja saimme kuulla, että päätöksiä lykätään.
Marin: Edustaja Grahn-Laasonen on ymmärtänyt asian väärin. Olemme tehneet kaiken sen, mitä olemme aiemmin luvanneet ja nyt teemme vielä lisää. Nyt tehdään nopeita toimia, esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistäminen. Talous kasvaa, työllisyys kasvaa, investointeja tehdään.
Petteri Orpo (kok.): Saimme lukea, että vihreät ja keskusta olisivat voineet keskustella ilmastotoimista. Mutta yksikään ei ollut valmis miettimään, kuinka velkaa otetaan vähemmän.
Saarikko luettelee hallituksen tekemiä työllisyystoimia ja vastaa tiukasti Orpolle.
– Olen päätöksistä äärimmäisen tyytyväinen.
16.23: Purra: En saanut vastausta, että tuleeko turvallisesta maasta Ruotsista Suomeen pakolaisten vyöry. Oletteko varautuneet tähän? Purra penää myös, että Suomen ei pitäisi olla houkuttelevampi kuin verrokkimaat.
Ohisalo: Suomi on paremmin varautunut kuin 2015 ja -16. Olen kuullut keskusteluja, pitäisikö ihmisiä luokitella tulomaan mukaan. Esimerkiksi sosiaaliturvan eriyttäminen ei olisi lain mukaan mahdollista.
16.20: Myös hallituspuolueiden edustajat ovat liittyneet keskusteluun. Kysymykset koskevat hallitsemattoman maahanmuuton valmistautumiseen. Lisäksi Jouni Ovaska (kesk.) pohti menikö Suomen työ Afganistanissa täysin hukkaan.
16.15: Perussuomalaiset hiillostaa hallitusta Afganistanista, kehitysyhteistyöstä ja sovitusta pakolaiskiintiön nostosta budjettiesityksen yhteydessä.
16.09: PS:n puheenjohtaja Riikka Purra: Perussuomalaiset ovat olleet koko ajan sitä mieltä, että Afganistanista paenneita tuetaan lähialueilla. Nyt hallitus haluaa nostaa pakolaiskiintiötä. Aikooko Suomi päästää pakolaisia Ruotsista Suomeen?
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastaa: Paras tapa estää pakolaisuutta, on estää kriisien syntyjä.
Purra: Suomi on vuosien varrella maksanut Afganistaniin miljoonia. Hallitus haluaa Afganistanista lisää pakolaisia. Paljonko maahanmuutto maksaa suomalaiselle veronmaksajalle. Budjetissa muutama miljoona on pikkuraha, mutta sitä ei heru suomalaisille vaan maailmanparannukseen sitä riittää.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.): Mainitsitte, että Suomi on antanut kolme miljoonaa kehitysapuun. Aivan oikein, ne rahat ovat menneet naapurimaihin.
Pääministeri Sanna Marin (sd.): Tällainen ajattelu, että työ jonka Suomi tekee maan ulkopuolella, olisi pois Suomesta, ei edusta ainakaan hallituksen budjettiesitystä.