Etusivu

Mitä tekemistä pääsiäispupulla on jumalattaren kanssa? Perinteiden taustat yllättävät!

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pääsiäispupu, pääsiäismuna ja pääsiäisnoita kuuluvat pääsiäisen viettoon. Mutta miksi juuri niistä on tullut kiistaton osa pääsiäisen viettoa?

    Miksi noidista tuli noita-akkoja ja milloin annettiin ensimmäiset maalatut munat?

    Mitä tekemistä pääsiäispupulla on jumalattaren kanssa?

    Pääsiäispupu

    Lasten suosikkipääsiäishahmona tunnettu suloinen pääsiäispupu symboloi itse asiassa hedelmällisyyttä. Pääsiäispupu viittaa alunperin anglosaksiseen hedelmällisyyden jumalattareen Ostaraan.

    Jumalattaren uskottiin vierailevan maan päällä jäniksen muodossa keväisin, ja munivan palvojilleen värillisiä munia hedelmällisyyden symbolina. Tämä johtuu siitä että jänis on tunnettu poikkeuksellisen nopeasta lisääntymissyklistä.

    Pääsiäismuna

    Pääsiäinen ei ole pääsiäinen ilman pääsiäismunia. Mutta harva tietää mistä idea pääsiäismuniin on alunperin lähtenyt. Koristellut munat, ja niistä kuoriutuvat untuvikot ovat pääsiäispupun tavoin kevääseen liittyvä uuden elämän ja hedelmällisyyden symboli.

    Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta perustavat historiassa niinkin kauas kuin 900-luvulle.

    Kristillisessä uskonnossa kananmuna symboloi Jeesuksen ylösnousemista sekä Jeesuksen kalliohautaa. Muna mainitaan elämän symbolina myös kalevalaisessa maailmansyntyrunossa jossa muna putoaa mereen ja näin saavat alkunsa maa, taivas ja taivaankappaleet.

    Munasta kuoriutuva keltainen tipu symboloi munan tavoin kevättä syntymän, kasvun ja uuden elämän vuodenaikana.

    Pääsiäisnoita

    Historiallisesti pääsiäisnoidat, eli trullit olivat erityisesti kotieläimiä ja karjaa kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja. Pahantahtoisten noitien uskottiin olevan liikkeellä pitkänperjantain aikaan, Jeesuksen kuolinpäivänä.

    Pitkäperjantaina jumalan suojelevan vaikutuksen uskottiin olevan pienimmillään, ja siksi juuri silloin noitien ajateltiin pääsevän tekemään pahojaan maailmassa. Niiden karkottamiseksi poltettiin pääsiäiskokkoja (Keski-Pohjanmaalla) eli pääsiäisvalkeita (Etelä-Pohjanmaalla).

    Noitien uskottiin voivan aiheuttaa haittaa elintärkeän karjalle. Jos noidat pääsivät iskemään lehmiin, menehtyivät ne seuraavana talvena outoihin tauteihin. Aluksi noitia saattoi olla sekä miehiä että naisia, mutta pikku hiljaa syytökset noituudesta alkoivat kohdistua yksineläviin vanhempiin naisiin, joilla ei ollut luonnollista paikkaa yhteisössä. Tämän takia noidat tunnetaan nimenomaan noita-akkoina.

    Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

    (MTV LIFESTYLE)

     

    Lue myös
      Pääsiäinen

      Uusimmat

      •  

      Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

      Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja