Missä he ovat nyt: Korislegenda pohtii koriksen nykytilaa - ”Kuin vertailisi appelsiinia ja omenaa”

Suomalainen koripalloilu on elänyt vahvaa vaihetta viimeisen muutaman vuoden ajan. On puhuttu buumista ja sen vaikutuksista eikä ilmiölle näy loppua tulevien kotikisojen myötä.

Helmikuun 9. päivä 50-vuotispäiviään viettävä suomalaisen koripallon legenda Petri Niiranen uskoo suosion ja menestyksen jatkuvan sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Niiranen muistetaan pelikentiltä ilmiömäisenä pallojonglöörinä, joka valittiin muun muassa kahdesti Korisliigan Vuoden pelaajaksi, voitti kertaalleen Suomen mestaruuden ja hän oli mukana myös vuoden 1995 EM-joukkueessa pelaten urallaan yhteensä 45 maaottelua. Yhden ottelun piste-ennätyksekseen Niiranen takoi Korisliigassa peräti 50 pistettä ja hänellä on edelleenkin yhden ottelun korisyöttöjen ennätys nimissään peräti 23 koriinjohtavalla syötöllä.

Niiraselle peliura tarjosi hienoja elämyksiä, mutta jätti myös jälkensä jotka tuntuvat edelleen tänä päivänä.

- Peliajoista on niin paljon aikaa, ettei niitä tule hirveästi mietittyä. Onhan sieltä jäänyt paljon mukavia muistoja, mutta valitettavasti on sanottava, että päällimmäisenä ovat jääneet lukuisat loukkaantumiset. Vanhoilla saavutuksilla ei ole juuri riemua enää tänä päivänä, mutta loukkaantumiset muistuttavat edelleenkin joka päivä. Minulla meni nilkka niin huonoon kuntoon, että se vaivaa vieläkin koko ajan. En halua siitä sen enempää valittaa, sillä totta kai niistä ajoista jäi muistoja, paljon hyviä ystäviä ja viittä vaille ystäviä, eli kavereita, tuli sitäkin enemmän, myös vaimonsa kentän laidalta löytänyt Niiranen kertoo MTV Sportin haastatelussa.

Pelaajauransa jälkeen Niiranen toimi hetken muun muassa ToPon taustoissa junioripuolella, mutta nykyään sekä perhe että osakkuus logistiikkafirmassa pitävät miehen kiireisenä eikä hän ole aktiivisesti mukana koripallon päivittäisessä toiminnassa.

- Poikaa kuskaan treeneissä, mutta en sillä tavalla varsinaisesti ole enää missään mukana. Kun on kuitenkin ollut koko ikänsä mukana koripallossa, niin jonkun kulman takaa aina tulee jotain, mutta päivittäisessä tekemisissä en enää ole.

Myös kotimaan koripallon seuraaminen on jäänyt viime aikoina vähiin.

- Korisliigaa en juuri seuraa enää lähinnä sen takia, että olen aika paljon matkoilla. Lisäksi tunnen sen tällä hetkellä hieman vieraaksi, että lähes jokaisella joukkueella on viisi ulkomaalaista, jotka pelaavat vain kauden ja sitten tulevat uudet pelaajat. En jaksa seurata sitä. Matkustan aika paljon Yhdysvaltoihin, joten NBA:ta ja yliopistokorista tulee aika paljon seurattua, Niiranen kertoo koripallotottumuksistaan.

Koripallo ottanut harppauksia eteenpäin

Niiranen päätti pelaajauransa vuonna 1999 ja sen jälkeen suomalaisessa koripalloilussa on ehtinyt tapahtua paljon. Kolmet peräkkäiset EM-kisat ja yhdet MM-kisat viimeisen viiden vuoden aikana ovat nostaneet koripallon mielenkiinnon Suomessa uudelle tasolle. Miesten maajoukkueen, Susijengin, otteita on lähtenyt ympäri Eurooppaa seuraamaan kymmeniä tuhansia kannattajia. Huuma näkyy osaltaan myös kotimaassa, sillä tällä kaudella rekisteröityjä lisenssipelaajia on enemmän kuin koskaan aiemmin.

- Se on ollut hienoa seurattavaa. On ollut myös kivaa, että se on ainoastaan aika ajoin mennyt totaalisen yli. Jääkiekossahan esimerkiksi se tuntuu olevan aika jokapäiväistä. Vaikka hype on lähtenyt käsistä, niin silti järki on pysynyt päässä ja asiat on hoidettu pääsääntöisesti fiksusti. Osasyy siihen on varmasti se, että se on ollut Henkalla (päävalmentaja Henrik Dettmann) kontrollissa ja liitto on tehnyt hyvää työtä sen kanssa.

Niiranen oli edustamassa Suomea vuoden 1995 EM-kisoissa jolloin saldona olivat tappiot kaikissa otteluissa. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Suomi nousi nopeassa tahdissa Euroopan pohjamudista aivan eliittiin. Tällä hetkellä ulkomailla leipänsä tienaa entistä useampi pelaaja ja se näkyy myös tuloksissa.

- Ajat ovat nyt täysin erilaiset, kun vertaa omiin aikoihini. Suomalaiset ovat nyt ammattilaisia ja samalla viivalla muiden ammattilaisten kanssa. Me olimme pääosin amatöörejä ja pelasimme ammattilaisia vastaan. Onhan tässä käynyt tuuriakin eri käänteissä, mutta tuurikin pitää ansaita. Kun tekee duunia ja menestyy, niin aika usein myös tuuri seuraa perässä.

- Jatkossa suurin haaste tulee olemaan se, miten tämä hyvä väre saadaan pidettyä. Jos viisi vuotta sitten joku olisi sanonut missä me olemme nyt, niin sitä olisi pidettyä täysin haihatteluna. Yhtälailla voimme nyt haihatella, että viiden vuoden päästä taistelemme EM-mestaruudesta ja saa nähdä toteutuuko se.

Niirasen mukaan vertailu hänen peliajoistaan tähän aikaan on turhaa, sillä niin paljon ne eroavat toisistaan.

- Se olisi kuin vertailisi appelsiinia ja omenaa. Me olimme enemmän puuhastelijoita ja nykyään toiminta on kaikella tasolla huomattavasti ammattimaisempaa, vertailee Niiranen.

Katseet tulevaisuuteen

EM-kilpailut laajenivat vuonna 2011 16 joukkueen kilpailuista 24 joukkueen kisoiksi ja se avasi myös Suomelle mahdollisuuden päästä lisäkarsintojen kautta mukaan kisoihin. Suomi käytti sen tilaisuuden hyväkseen ja loppu on niin sanotusti historiaa. Niiranen muistuttaa, että Suomi on nyt pystynyt vakiinnuttamaan tasonsa maanosan huipulla.

- Ennen EM-kisoihin pääsy vastasi samaa kuin nykyään pääsisi EM-kisojen alkulohkosta jatkoon. Aikoinaan kisoihin pääsi vain 16 joukkuetta, kun nykyään saman verran joukkueita menee jatkopeleihin. Suomi on nyt sillä tasolla, että kisoihin menon pitäisi olla käytännössä itsestäänselvyys. Nykyään olisi enemmän yllätys, jos Suomi ei kisoihin pääsisi. Tietenkin suhdanteet muuttuvat. Jokin aikaa sitten Ruotsi oli useasti EM-kisoissa ja Viro oli meitä parempi, mutta nyt olemme selkeästi molempien edellä. Kyse on siitä, että kun aallonpohja tulee, siitä ei tule liian syvää.

- En pidä todennäköisenä, että lähitulevaisuudessa tasomme jostain syystä romahtaisi, mutta on ajateltava, että pitkässä juoksussa Suomessa on aika rajallinen massa pelaajia. Se on huomattu jalkapallossakin, ettei joka ikäluokasta tule Litmasen tai Hyypiän kaltaisia pelaajia. Samalla tavalla koripallon puolelta ei tule uusia hannomöttölöitä, teemurannikoita tai petterikoposia edes joka sukupolvi, muistuttaa Niiranen.

Susijengin on surffannut menestyksen ja buumin aalloilla, mutta myös johtotähden takana on tehty hyvää työtä. Poikien puolella jokainen ikäluokka pelaa Euroopan A-divisioonassa ja tulevana kesänä herkutellaan 17-vuotiaiden MM-kilpailuilla sekä 20-vuotiaiden EM-kotikisoilla. Niirasen mukaan menestys on pystyttävä myös turvaamaan jatkossa.

- Jossain vaiheessa tulee väkisinkin sukupolvenvaihdos ja se miten saadaan pidettyä tämä kova taso, on hyvin tärkeää. Buumin ja hypen laantumisesta en ole huolissani, sillä siitä pitävät huolen tulevat kotikisat nuorissa tänä vuonna ja miehissä ensi vuonna. Jos emme pärjääkään, niin ammumme omaan jalkaamme. Ei minulla ole silti epäillystäkään, ettemme pystyisi menestymään myös jatkossa.

Niiranen juhli perjantaina merkkipäiväänsä kavereiden kanssa ja varsinaista syntymäpäivää hän viettää perheen parissa Miami Heat-San Antonio Spurs –ottelun merkeissä.

 

Lue myös:

    Uusimmat