Minne menevät humanitääriseen apuun käytettävät miljoonat ja meneekö apu perille? Näin ulkoministeriöstä vastataan

6:24
Näihin kohteisiin Suomen humanitaarinen apu menee – mitä rahoilla on saatu aikaan?

Humanitäärisen avun tarve on nyt ennätyksellisen suuri. Apu ei kuitenkaan aina mene perille, vaikka sitä olisi saatavilla.

Suurin osa humanitäärisistä kriiseistä johtuu aseellisista konflikteista, mikä tekee avustustyöstä entistä vaarallisempaa. YK:n mukaan 140 avustustyöntekijää kuoli työtehtävissä viime vuoden aikana.

– Ne kontekstit, joissa sitä työtä tehdään, ovat hyvin haasteellisia, ja riskejä pitää ottaa paljon, sanoo Lauratuulia Lehtinen ulkoministeriöstä.

Konfliktialueilla liikkuminen on vaarallista avustustyöntekijöille, mikä kaventaa heidän toimintamahdollisuuksiaan.

– Nyt esimerkiksi Ukrainassa ja Etiopian Tigrayssa on nähty viime aikoina, että olisi apua, mutta sitä ei saada perille.

Varat ohjataan sinne, missä apua tarvitaan eniten

– Viime vuoden tästä [humanitääriseen apuun suunnatusta] potista suurimmat avustusosuudet menivät Afganistaniin, Syyriaan ja Etiopiaan. Tänä vuonna kärkeen on noussut Ukraina, mutta myös Somalia, jossa ruokaturva on heikentynyt aika nopeasti, Lehtinen kertoo Suomen avustuskohteista.

Suomen humanitääriseen apuun laitettavalla rahalla on Lehtisen mukaan saatu hyvin paljon ihmishenkiä pelastavaa ruoka-apua, vettä, suojaa ja hygieniatarvikkeita.

Vammaisten henkilöiden tarpeita huomioidaan paremmin

Lehtinen haluaa nostaa erityisesti esille työn vammaisten ja liikuntarajoitteisten auttamiseksi kriisialueilla. Hänen mukaansa Suomi painottaa humanitäärisessä työssään kaikista heikoimmassa asemassa olevien avunsaantia.

– Pääseekö avustusveden tai ruoka-avun luo pyörätuolilla tai saako evakuoinnista tietoa, vaikka ei kuulisi tai näkisi, Lehtinen listaa esimerkkejä vammaisten henkilöiden tarpeista kriisialueilla.

Suomi on sitoutunut kohdentamaan 10 prosenttia kehitysyhteistyöhön laitettavista määrärahoista humanitääriseen apuun. Vuonna 2020 humanitääriseen apuun käytettiin yli 115 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö ohjaa Suomen humanitäärisen avun rahoitusta YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja