Minkälaisen asunnon saa 150 000 eurolla?

Pääkaupunkiseudulla ja monissa muissa kasvukeskuksissa kysyntä on kovaa. Moni asunto myydään niin, että sitä ei tarvitse edes julkisesti ilmoitella - ei edes netissä, lehdistä puhumattakaan. Korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja asuntojen hinnat kohta ennätyksellisen korkealla.

Monissa muissa kaupungeissa markkinatilanne on tasapainoisempi. Kysyntä ja tarjonta ovat kutakuinkin tasapainossa. Hintataso on vakaa ja terve.

Yhä enemmän Suomesta löytyy kolkkia, jos asunnot ja omakotitalot eivät mene kaupaksi oikeastaan mihinkään hintaan. Näillä seuduilla asuntoja on yhä enemmän tyhjillään, monissa tapauksissa ongelma ratkeaa vain talon purkamisella.

Asuntojen alueelliset hintaerot ovat viime aikoina kasvaneet rajusti. Havainnollisen kuvan siitä saa vertaamalla, minkälaisia asuntoja saa esimerkiksi 150 000 eurolla. Vertailun voi tehdä nopeasti netissä, jossa on monia asuntojen valtakunnallisia markkinapaikkoja. Niistä kattavimmassa (www.etuovi.com) on tiedot yli kymmenestä tuhannesta myynnissä olevasta asunnosta.

Esimerkkimme ovat alkuviikolta, joten joku niistä on saattanut mennä jo kaupaksi. Tarjonnasta ja hintatasosta nekin antanut joka tapauksessa hyvän kuvan.

Helsingissä on kutakuinkin 150 000 eurolla tarjolla esimerkiksi 58-neliöinen kaksio yli 75 vuotta vanhassa talossa lähellä kaupungin keskustaa. Asunto on peruskorjatun talon alimmassa kerroksessa.

Hieman kauempaa eli reilun 10 kilometrin päässä keskustasta Puistolan kaupunginosasta saa 150 000 eurolla pienen päätyhuoneiston 70-luvun lopulla rakennetusta rivitalosta.

Turussa vertailusummamme riittää 57-neliöiseen uuteen kaksioon kaupungin keskustassa tai reilut kymmenen vuotta vanhaan rivitaloasuntoon kaupungin laitamilla.

Tampereella potentiaalisia vaihtoehtoja ovat vaikkapa uudenveroinen, saunallinen kaksio saneerattavasta tehdasrakennuksesta Epilässä tai lähes sataneliöinen, hyväkuntoinen huoneisto 80-luvun alussa Linnainmaalle rakennetussa rivitalossa.

Tampereelta väkeä virtaa pientaloja tarjoaviin lähikuntiin. Tämän ymmärtää, kun toteaa, että esimerkiksi naapurikunnasta Valkeakoskelta saa 130 000 eurolla omakotitalon kaupungin keskustasta. 50-vuotista taloa on pidetty hyvässä kunnossa ja remontoitu viimeksi pari vuotta sitten.

Tampereen pohjoispuolella olevassa toisessa kasvukeskuksessa, Jyväskylässä, 150 000 eurolla voi päästä vaikkapa 120-neliöisen, vuonna 1970 rakennetun tiilitalon omistajaksi.

Oulussa samalla rahasummalla saa selvästi vähemmän neliöitä - esimerkiksi muutaman vuoden ikäisen rivitalon päätyhuoneiston, jolla ei ole kokoa 70 neliötä enempää.

Mutta ei tarvitse mennä kuin pari sataa kilometriä länteen Kajaanin Lehtovaaraan, niin 140 000 eurolla irtoaa 225-neliöinen parikymmentä vuotta vanha omakotitalo. Betonista tehdyssä talossa on vessojakin kolmin kappalein.

Hyvin erilailla euro siis noteerataan asuntomarkkinoilla eri puolilla Suomea. Todellista hintaeroa kaventavat alueelliset tuloerot ja matkakustannukset, mutta sen verran suuri hajonta joka tapauksessa on, ettei yhtään ihmettele, vaikka muuttovirta ei jatkossa kulkisikaan yksipuolisesti kasvukeskuksiin.

Lisää myytäviä kohteita: www.etuovi.com