Oletko kunnoltasi kuin keskiverto parikymppinen vai viisikymppinen? Voit selvittää sen kolmella testillä.
Suorittamalla myöhemmin tässä jutussa esiteltävät kolme testiä näkee, minkä ikäisten suomalaisten keskiarvotulosta oma kuntotaso vastaa.
Cooperin testissä testataan kestävyyttä, muunnelluissa punnerruksissa ylävartalon voimaa ja toistokyykistyksissä alavartalon voimaa. Jos oma tulos ei mahdu jakaumiin, se tarkoittaa, että on joko paremmassa tai huonommassa kunnossa kuin keskivertosuomalaiset valituissa ikäryhmissä.
Mutta millaista kuntoa voi pitää oman olotilan ja sairauksien ehkäisyn kannalta riittävän hyvänä, jos ei ole minkäänlaisia kilpailullisia tai edes harrastuksellisia tavoitteita urheilussa? Riittääkö, että on kuntotestien perusteella omassa ikäsarjassaan keskinkertainen, vai pitäisikö pyrkiä parempaan?
– Terveyskin on tavoitteena niin monisyinen asia, ettei mitään tarkkaa rajaa pysty sanomaan. Ennemmin voisi miettiä, täyttääkö terveysliikuntasuositusten vähimmäismäärän, joka on voimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa sekä kestävyysliikuntaa joko 2,5 tuntia kohtalaisella teholla tai 75 minuuttia reippaalla teholla viikossa. Kuntotaso voi olla samoillakin liikuntamäärillä erilainen riippuen monista tekijöistä ihan perimästä lähtien, liikuntatieteiden tohtori ja testauspäällikkö Piia Kaikkonen Tampereen urheilulääkäriasemalta sanoo.
Riskitekijät sydän- ja verisuonisairauksiin suurenevat, jos sijoittuu kuntotestien perusteella oman ikäsarjansa alimpiin kuntoluokkiin.
– En kuitenkaan sanoisi, että jos on omassa ikäsarjassaan keskinkertainen, niin se riittää, Kaikkonen toteaa.
– Liikunnan lisääminen lisää tiettyyn rajaan asti myös terveyshyötyjä, joten esimerkiksi viisi tuntia reipasta liikuntaa viikossa on terveyden kannalta parempi kuin kaksi ja puoli tuntia.
