Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn arvion Suomeen kohdistuvista riskeistä ja uhista. Kansallinen riskiarvio käy läpi Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, joilla olisi vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, ja jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia.
Arviossa on esitelty kaikkiaan 21 erilaista yhteiskuntaan kohdistuvaa uhkamallia tai häiriötilannetta. Niiden vaikutuksia on arvioitu seitsemästä eri näkökulmasta, joita ovat muun muassa sisäinen turvallisuus, puolustuskyky, talous, henkinen kriisinkestävyys sekä sisäinen turvallisuus.
Edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun, riskiarvioon verrattuna Venäjän vaikutusta käsitellään nyt useammassa osiossa. Venäjän vuosi sitten aloittama hyökkäys Ukrainaan on raportin mukaan epävakauttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä merkittävästi ja pitkäaikaisesti.
– Venäjä on yhä valmiimpi loukkaamaan valtioiden suvereniteettia ja ajamaan omia turvallisuuspoliittisia intressejään aiempaa häikäilemättömämmin, raportissa todetaan.
Raportissa arvioidaan, että paluu sääntöpohjaisiin ja yhteistyöhön perustuviin Venäjä-suhteisiin näyttää epätodennäköiseltä tulevina vuosina.
Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa
Lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, raportissa todetaan. Sotilaallisella voimankäytöllä katsotaan olevan kaikkein vakavimmat vaikutukset yhteiskuntaan, kun vertaillaan eri häiriötilanteiden vaikutuksia.
Suomen Nato-jäsenyydestä raportti toteaa, että toteutuessaan jäsenyys lisää sekä Suomen että Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on myös osa Naton yhteistä puolustusta ja puolustusliiton sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.