Miksi suomalaiset liioittelevat sisäilmaongelmien riskejä? Professori huolissaan väärästä tiedosta: "Tämä on iso ongelma"

Helsingin yliopiston ja THL:n professori Juha Pekkanen kertoo, että suomalaiset puhuvat sisäilmaongelmien riskeistä paljon.

– Ihmiset ottavat yleisesti sisäilmaongelmiin liittyvät riskit erittäin suurina. Vähäinenkin kosteusvaurio koetaan sellaisena terveysriskinä, että se on korjattava välittömästi. Vain pieneen osaan kosteusvaurioista liittyy astmariskin kasvamista ja sekin on kohtuullisen pientä, Pekkanen tähdentää.

Hänen mukaansa myös esimerkiksi sädesieni on sellainen, että sen takia halutaan herkästi jopa sulkea kouluja. Todellisuudessa se on kuitenkin vain merkki mahdollisesta kosteusvauriosta.

Pekkanen korostaa, että sädesienen esiintyminen ei automaattisesti kerro haitallisesta sisäilmasta, vaikka valtaosa suomalaisista olikin THL:n tutkimuksen perusteella sitä mieltä.

Lue myös: THL: Suomalaisilla on vääristynyt käsitys sisäilmaongelmista – terveysriskit koetaan suurempina ja vakavempina, kuin tutkimukset näyttävät

Näkemykset voimistuvat keskustelussa

Pekkasen mukaan sisäilmasta käydään vilkasta keskustelua ja sen tiimoilta esitetään myös vääriä väitteitä. Hän toteaa, että tällaiset väitteet ja tutkimustiedon vastaiset näkemykset ovat yleistyneet väestössä valitettavan paljon.

– Tämä on sikäli iso ongelma, että kun mitä tahansa sisäilmatilannetta lähdetään ratkaisemaan, erot ihmisten käsityksissä voivat synnyttää ristiriitoja. Ne voivat näkyä myös esimerkiksi vähättelyn kokemuksena ja luottamuksen rapautumisena, Pekkanen pohtii.

Hän kertoo, että jotkut näkemykset voimistuvat yleisessä keskustelussa. Myös viranomaiset ovat tuoneet esille riskejä.

– Tähän lisäksi on tullut esimerkiksi potilasjärjestöjä ja yrityksiä, jotka kaikki korostavat riskejä. Nyt ihmisiä pitäisikin auttaa suhteuttamaan ja ymmärtämään näitä riskejä antamalla tutkittua tietoa.

”Kaikissa kouluissa oireillaan”

Selvityksiä sisäilmasta tehdään hyvin matalalla kynnyksellä. Pekkanen muistuttaa, että oireet eivät ole hyvä mittari sisäilman haitallisuudesta.

– Olemme tutkineet satoja kouluja. Kaikissa kouluissa oireillaan aika tasaisesti, joissakin vähän enemmän ja toisissa hiukan vähemmän. Jos oireilua esiintyy paljon, se on tietysti syy tutkia rakennuksia. Koettu sisäilman laatu on kuitenkin yleensä hyödyllisempi kuin oireet, Pekkanen päättää.