Finnish-Irish Societyn toiminnanjohtaja Olli Pellikka kiinnostui Irlannista jo nuorena poikana. Sittemmin saarivaltiosta on tullut kiinteä osa hänen elämäänsä.
Olli Pellikan mieleen on painunut vanha tv-mainos, jonka nähtyään nuorimies päätti, että Irlantiin on päästävä.
− Mainos esitteli Irish Spring -nimistä deodoranttia ja saippuaa. Ruutuun ilmestyi uhkea nainen hiukset hulmuten. Ajattelin, että tuollaiseen maahan minä haluan mennä, Pellikka muistelee naureskellen.
Vakavasti puhuen miehen Irlanti-kiinnostus sai alkunsa kulttuurin myötä. Pellikka pani merkille elokuvissa näkemänsä irlantilaiset hahmot, jotka tekivät häneen vaikutuksen. Myös musiikki ja teatteri toivat maan ja sen ihmiset Pellikan tietoisuuteen.
− Vuonna 1972 matkustin ensimmäistä kertaa Irlantiin. Kaksi vuotta myöhemmin sain stipendin ja lähdin lukuvuodeksi opiskelemaan Dublinin yliopistoon.
1970-luvun lopulla Pellikka löysi Finnish-Irish Societyn. Toiminta oli tuolloin jämähtänyt paikoilleen. Pellikka liittyi mukaan ja pisti muutamien ystäviensä kanssa hommaan vauhtia. Nykyään hän vaikuttaa yhdistyksen toiminnanjohtajana.
− Tällä hetkellä meillä on hieman päälle 500 jäsentä. Panostamme erityisesti kulttuuriin. Tulevana syksynä luvassa on jo 25:nnet irlantilaisen musiikin festivaalit, Pellikka kertoo.
Iloinen irlantilainen?
Irlantilaiset ovat monien mielikuvissa iloisen kansakunnan maineessa. Pellikan mukaan asialla on kaksi puolta.
− Kun irlantilainen on iloinen, hän on todella iloinen. Sama pätee myös suruun.
− Heissä on myös varautunut puoli. Irlantilainen haluaa tietää sinusta kaiken, mutta ei ole välttämättä halukas kertomaan yhtä paljon itsestään. He eivät myöskään aina ymmärrä itseensä kohdistuvaa leikkiä, Pellikka sanoo.
Jokin suomalaisia ja irlantilaisia tuntuu yhdistävän; tämän myös Pellikka on pannut merkille.
− YK-joukoissa suomalaiset ja irlantilaiset löytävät usein toisensa. Olen kuullut myös tarinan vuonna 1992 Ruotsin Malmössä käydyistä euroviisuista, jotka Irlanti voitti. Hotellihuone, jossa juhlat jatkuvat loppuun asti, oli täynnä irlantilaisia ja suomalaisia.
Nousukiidosta lamakurimukseen
Pellikka on nähnyt vuosien mittaan Irlannin muutokset sekä hyvässä että pahassa. Yhdessä vaiheessa maan talous porskutti nousujohteisesti, mutta nyt saarivaltio rypee muiden mukana kovassa lamassa.
− Nelisen vuotta sitten asuminen oli niin kallista, ettei nuorilla ollut varaa muuttaa kotoaan pois, Pellikka kuvaa.
Kun Itä-Euroopan maat liittyivät vuonna 2004 EU:hun, sieltä muutti laumoittain työvoimaa Irlantiin. Pahimmillaan puolalaisia oli 200 000, ja Latvian asukkaista prosentti muutti Irlantiin.
− Nyt kun työt ovat laman myötä loppuneet, osa maahanmuuttajista poistuu, mutta suuri osa jää Irlannin työvoimaviranomaisten riesaksi.
Studio55/Jenni Kokkonen