Venäjän ja läntisen Euroopan suhteet ovat jo nyt niin aallonpohjassa, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kuolema vankileirillä ei enää toisi suurta muutosta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putin miettii todennäköisesti enemmän sitä, miten Navalnyin menehtyminen vaikuttaisi kotimaassa.
– Tämmöinen kyyninen laskelma on tehty. Ulkoisia reaktioita ei nähdä sellaisina, että niistä seuraisi jotain Putinille. Sisäpiirin uskotaan pysyvän lojaalina. Navalnyin kuolema varmasti heikentäisi Venäjän suhdetta Eurooppaan, mutta se on heikko jo muutenkin, sanoo Aaltola.
Navalnyi on lääkärien mukaan niin huonossa kunnossa, että on syytä pelätä hänen sydämensä pysähtyvän milloin tahansa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tänään CBS-uutiskanavan haastattelussa, että Venäjälle pitäisi tehdä selväksi, mitkä ovat hyväksyttävän toiminnan rajat. Hän patisti läntistä Eurooppaa myös harkitsemaan pakotteita, jos nämä rajat ylitetään.
Tshekin lauantaina julkistama päätös karkottaa vakoilusta epäiltyjä venäläisiä diplomaatteja liittyy ammusvaraston räjähdykseen Tshekin itäosissa lokakuussa 2014. Räjähdyksessä kuoli kaksi Tshekin kansalaista. Maan hallitus uskoo venäläisten vaikuttaneen tapauksen taustalla.
– Venäjää ei nyt saatu kiinni housut kintuissa, vaan operaatio hoksattiin vuosien kuluttua, mutta tämäkään ei ole vähäpätöinen tapaus, sanoo Aaltola.
Neuvostoliiton hajoaminen rassaa vieläkin
Navalnyin kohtalo ja muu opposition tukahduttaminen on Aaltolan mukaan yksi virstanpylväs Venäjän yksinvaltaistumiskehityksessä. Toinen on viimeaikainen Venäjän joukkojen kokoaminen Ukrainan rajan tuntumaan.
– Lännessä ei nyt kannata haaveilla demokraattisesta Venäjästä. Venäjän suurvalta-asenteeseen kuuluu näkemys, että suurvallalla pitää olla enemmän oikeuksia suhteessa naapurimaihinsa kuin muilla, sanoo Aaltola.
Aaltola muistuttaa, että Venäjän politiikan taustalla on harmitus Neuvostoliiton hajoamisesta ja sen etupiirijärjestelmän murtumisesta. Täysimittainen sota Ukrainassa kävisi kuitenkin Venäjälle kalliiksi.
– Laajamittainen sota Ukrainan kanssa vaatisi melkoisen määrän ruumisarkkuja Venäjän puolelta, Aaltola toteaa.Toisaalta shokeeraava voimankäyttö Ukrainassa olisi Venäjälle mahdollista esimerkiksi ilmaylivoiman avulla.
– Ukrainalla on melko tehokas ja kokenut armeija, noin 300 000 palveluksessa olevaa sotilasta ja noin 800 000 kokenutta reserviläistä. Ukrainalaiset myös kokevat puolustavansa kotimaataan.
Nopea tapaaminen rakentaisi puhevälejä
Ajatusta Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Vladimir Putinin kahdenkeskisestä tapaamisesta on viime aikoina pidetty esillä. Suomi on valmis tarjoamaan tapaamiselle ulkoiset puitteet ja järjestelyt.
Ukrainan tilanteen lisäksi taustalla vaikuttavat Yhdysvaltain Venäjälle hiljattain määräämät talouspakotteet. Niiden perusteena ovat muun muassa Venäjän yritykset vaikuttaa Yhdysvaltain vaalien tulokseen.
– Pikainen kokous voisi olla akuuttien ongelmien ratkomisen kannalta tärkeä, sanoo Aaltola.
Toisaalta Biden on ollut presidenttinä vasta lyhyen aikaa, ja kunnollisen huippukokouksen asialistan valmistelu vie aikansa. Pikaisesti järjestetty tapaaminen olisi lähinnä ilmaus siitä, että ristiriidoista huolimatta pyritään olemaan puheväleissä. Putinille sellainen ehkä hyvinkin kelpaisi, arvioi Aaltola.
– Neuvottelupöytään halutaan mennä hyvissä asemissa ja ylpeänä.