Venäjän ja läntisen Euroopan suhteet ovat jo nyt niin aallonpohjassa, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kuolema vankileirillä ei enää toisi suurta muutosta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Hänen mukaansa presidentti Vladimir Putin miettii todennäköisesti enemmän sitä, miten Navalnyin menehtyminen vaikuttaisi kotimaassa.
– Tämmöinen kyyninen laskelma on tehty. Ulkoisia reaktioita ei nähdä sellaisina, että niistä seuraisi jotain Putinille. Sisäpiirin uskotaan pysyvän lojaalina. Navalnyin kuolema varmasti heikentäisi Venäjän suhdetta Eurooppaan, mutta se on heikko jo muutenkin, sanoo Aaltola.
Navalnyi on lääkärien mukaan niin huonossa kunnossa, että on syytä pelätä hänen sydämensä pysähtyvän milloin tahansa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tänään CBS-uutiskanavan haastattelussa, että Venäjälle pitäisi tehdä selväksi, mitkä ovat hyväksyttävän toiminnan rajat. Hän patisti läntistä Eurooppaa myös harkitsemaan pakotteita, jos nämä rajat ylitetään.
Tshekin lauantaina julkistama päätös karkottaa vakoilusta epäiltyjä venäläisiä diplomaatteja liittyy ammusvaraston räjähdykseen Tshekin itäosissa lokakuussa 2014. Räjähdyksessä kuoli kaksi Tshekin kansalaista. Maan hallitus uskoo venäläisten vaikuttaneen tapauksen taustalla.
– Venäjää ei nyt saatu kiinni housut kintuissa, vaan operaatio hoksattiin vuosien kuluttua, mutta tämäkään ei ole vähäpätöinen tapaus, sanoo Aaltola.
Neuvostoliiton hajoaminen rassaa vieläkin
Navalnyin kohtalo ja muu opposition tukahduttaminen on Aaltolan mukaan yksi virstanpylväs Venäjän yksinvaltaistumiskehityksessä. Toinen on viimeaikainen Venäjän joukkojen kokoaminen Ukrainan rajan tuntumaan.