Suurin syy suomalaisten ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen ovat mielenterveysongelmat. 110 000 suomalaista, joista 3000 on alle kolmekymppisiä, on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä psyykkisistä syistä.
Suomalaisten yleisin psyykkinen sairaus on masennus. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuoren näppituntuman mukaan jopa 20−25 prosenttia suomalaisista kärsii mielenterveysongelmista jossakin elämänsä vaiheessa. Luku ei kuitenkaan ole tilastoissa näin suuri, sillä aina oireita ei tunnisteta mielen sairaudeksi. Esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö näyttäytyy usein päihteiden käyttönä.
− Uskon, että ainakin yksi viidesosa suomalaisista hyötyisi hoidosta jossakin elämänsä vaiheessa, Peltovuori sanoo.
Apua kannattaa hakea ajoissa
− Siinä vaiheessa, kun on huolissaan itsestään, kannattaa jo mennä juttelemaan esimerkiksi psykologin kanssa. Ei siitä ainakaan haittaa ole, Peltovuori toteaa.
Hän neuvoo, että vastaanotolle kannattaa mennä avoimin mielin. Eikä ongelmiaan kannata kaunistella, vaikka terapeutille puhuminen jännittäisikin.
Peltovuoren mielestä mielenterveydestä huolehtiminen pitäisi ottaa osaksi terveydenhoitojärjestelmää niin, että samalla kun työterveyslääkäri kyselee potilaaltaan fyysisistä oireista, hän ottaisi huomioon myös pään sisällä tapahtuvat asiat.
− Suurin hyöty olisi se, että mielenterveydenhoidosta tulisi arkipäivää. Oikeastaan mielenterveydenhoito pitäisi aloittaa jo päiväkodissa.
Liian vähän kuntouttavaa hoitoa
Peltovuoren mukaan Suomalainen mielenterveystyö on liian hoitopainotteista. Kun akuutti ongelma on hoidettu lääkkein ja terapioin, toipilas saatetaan jättää oman onnensa nojaan. Iso ongelma on myös se, että "potilaat juoksevat väärillä luukuilla".
− Esimerkiksi skitsofreniaa sairastavan pahin ongelma saattaa olla, että hänellä ei ole ruokaa. Terapia tai lääkkeet eivät auta, jos on nälkä. Silloin apua pitäisi hakea sosiaalitoimistosta eikä mielisairaalasta. Viranomaiset tekevät liian vähän yhteistyötä, Peltovuori sanoo.