Diabetes voi edetä huomattavan pitkälle ennen kuin potilas havahtuu, ettei kaikki ole kunnossa. Kun J-P Savolainen sai diagnoosin, miehen verensokeriarvot huitelivat kolminkertaisissa lukemissa.
J-P Savolainen alkoi huomata muutoksia terveydentilassaan puoli vuotta sitten. Ensimmäinen yöllinen herätys oli kaikkea muuta kuin lempeä: pohkeet vääntyivät yks kaks tuskaiseen kramppiin.
− Olimme käyneet työporukan kanssa ulkomailla. Mietin, että koska en ole aiemmin lentänyt niin paljon, voisiko kramppi johtua siitä.
J-P selvitti internetistä, että taustalla voi olla huono nesteiden kierto ja magnesiumin puute. Magnesiumtabletit eivät kuitenkaan tuoneet kramppeihin helpotusta. Yöralli oli vasta alussa.
− Olen luonnostaan hyväuninen, minun ei ole ikinä tarvinnut herätä yöllä. Mutta sitten aloin herätä siihen, että janottaa ja täytyy mennä vessaan. Lopulta havahduin vain tuntemukseen, että jotain on vialla.
Tänä päivänä J-P tietää, että kaikki edellä mainitut ovat klassisia diabetesoireita. Tilanteen keskellä hän ei osannut epäillä mitään vakavaa.
− Laitoin kaiken uuden työpaikan aiheuttaman stressin piikkiin. Ajattelin, että kroppa vähän reagoi, kun herään yöllä ja mietin työasioita.
