Jos ihminen vain on tarpeeksi sinnikäs ja jaksaa uskoa parempaan huomiseen, hän selviää mistä vain. Tästä on todisteena koillismaalainen Merja, 50-vuotias äiti ja tuore maisteri, joka joutui 20 vuoden takaisen konkurssin jälkeen aloittamaan elämänsä rakentamisen uudelleen, taakkanaan elinikäinen ulosottotuomio.
– Olin 25-vuotias, kun lähdin kahden sisarukseni kanssa jatkamaan vanhempieni perustamaa majoitusliikeyritystä. Isäni oli kuollut, ja päätös yrityksen tulevaisuudesta oli tehtävä nopeasti, Merja kertoo.
Yritystä päätettiin laajentaa, ja siunauksen päätökselle antoivat pankin lisäksi niin paikalliset kuin valtakunnallisetkin viranomaiset. Hankkeelle saatin ulkopuolista rahoitusta ja jopa verohelpotuksia, koska sen katsottiin olevan merkittäväksi hyödyksi paikalliselle elinkeinotoiminnalle.
Laajennussuunnielmat oli tehty huolella, ja kaiken piti olla kunnossa. Rakennuslupa saatiin eräänä torstaina syksyllä 1991, mutta jo seuraavana päivänä kaikki romuttui.
– Pankki päätti perua osakeyhtiöllemme myöntämänsä lainan, ja haki yhtiön konkurssiin. Henkilökohtaisesti se tarkoitti sitä, että takauksieni vuoksi minulle jäi vain vaatteet päälle. Kaikki muu meni. Velkaa jäi niin paljon, että minut tuomittiin elinikäiseen ulosottoon.
Koko elämä uusiksi
– Jäin täysin tyhjän päälle. Olin ikään kuin jo maalannut elämäni taulun tai ainakin saanut sen raamit valmiiksi, mutta nyt ne olikin rakennettava uudestaan, Merja kuvailee.
Lopulta hän päätti toteuttaa nuoruuden haaveensa ja hakea Oulun yliopistoon opiskelemaan englantia. Tie ei ollut helppo, sillä vain muutama prosentti hakijoista hyväksyttiin. Mutta Merjan sinnikkyys palkittiin; 32–vuotias konkurssin tehnyt entinen yrittäjä oli nyt englannin ylioppilas.
– Olin todella onnellinen opiskelupaikasta ja pidin sitä suurena lahjana. Konkurssin jättämät haavat olivat kuitenkin niin syvät, että masennuin, hän kertoo.
Sen lisäksi, että Merja joutui ulosoton takia elämään äärimmäisen niukasti, hänen elämäänsä varjostivat joidenkin sukulaisten ja tuttavien ymmärtämättömyys sekä syytökset perheyrityksen menettämisestä.
– Terapian ja lääkityksen avulla pystyin kuitenkin jatkamaan eteenpäin ja kaikesta huolimatta olin erittäin motivoitunut opiskelija. Vuonna 1995 lähdin vaihto-opiskelijaksi Yhdysvaloihin. Vuosi siellä oli aivan mahtava. Siellä minusta alkoi ensi kertaa tuntua, että konkurssista seurasi ehkä sittenkin jotain hyvää.
Raha-asiat jatkuvana huolenaiheena
Palattuaan Suomeen Merja jatkoi opiskelua. Hän tapasi miehen, jonka kanssa halusi perustaa perheen, ja tuli onnekseen raskaaksi. Heidän tiensä kuitenkin erosivat ennen kuin lapsi syntyi. Merja on kasvattanut poikansa yksin.
– Matias* oli erittäin toivottu lapsi, ja on suorastaan ihme, että hän on olemassa. Sairastan muun muassa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Lääkäreiden mukaan oli hyvin epätodenäköistä, että tulisin koskaan raskaaksi, Merja huomauttaa.
– Lisäksi olin jo 37–vuotias, kun sain Matiaksen, hän lisää.
Matiaksen synnyttyä Merja piti kahden vuoden tauon opiskeluista voidakseen hoitaa lastaan kotona. Sen jälkeen hän meni vähäksi aikaa töihin, vaikka rahallisesti hän ei työnteosta mitään hyötynytkään.
– Ulosottotuomio piti ja pitää huolen siitä, että rahasta on aina pulaa, tienaisin sitten kuinka paljon tahansa. Vouti vie kaiken, mikä menee yli sen noin 1200 euron, jonka on laskettu riittävän minulle ja Matiakselle, Merja selittää.
Valoa tunnelin päässä
Noin kolme vuotta sitten astui voimaan laki, jonka myötä Merjan elämää vuosia hankaloittanut ulosottotuomio kumoutuu pian.
– Pääsin vihdoin velkajärjestelyyn, mikä ei aikaisemmin ollut opiskelijastatukseni takia mahdollista. Sen ansiosta pääsen eroon velkataakastani vajaan kolmen vuoden kuluttua, ja voin viimein tarjota lapselleni elämän ilman jatkuvaa kituuttamista, Merja iloitsee.
On hänellä toinenkin syy hymyillä. Ystävien tuen, toimeentuloavustuksista päättävien sosiaaliviranomaisten ymmärryksen ja hänen oman sinnikkyytensä ansiosta hänellä on taskussaan tuoreet humanististen tieteiden maisterin paperit.
– En malta odottaa työelämään pääsyä, Merja päättää.
*Matiaksen nimi on muutettu
Studio55/Elina Rantalainen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.