Jos ihminen vain on tarpeeksi sinnikäs ja jaksaa uskoa parempaan huomiseen, hän selviää mistä vain. Tästä on todisteena koillismaalainen Merja, 50-vuotias äiti ja tuore maisteri, joka joutui 20 vuoden takaisen konkurssin jälkeen aloittamaan elämänsä rakentamisen uudelleen, taakkanaan elinikäinen ulosottotuomio.
– Olin 25-vuotias, kun lähdin kahden sisarukseni kanssa jatkamaan vanhempieni perustamaa majoitusliikeyritystä. Isäni oli kuollut, ja päätös yrityksen tulevaisuudesta oli tehtävä nopeasti, Merja kertoo.
Yritystä päätettiin laajentaa, ja siunauksen päätökselle antoivat pankin lisäksi niin paikalliset kuin valtakunnallisetkin viranomaiset. Hankkeelle saatin ulkopuolista rahoitusta ja jopa verohelpotuksia, koska sen katsottiin olevan merkittäväksi hyödyksi paikalliselle elinkeinotoiminnalle.
Laajennussuunnielmat oli tehty huolella, ja kaiken piti olla kunnossa. Rakennuslupa saatiin eräänä torstaina syksyllä 1991, mutta jo seuraavana päivänä kaikki romuttui.
– Pankki päätti perua osakeyhtiöllemme myöntämänsä lainan, ja haki yhtiön konkurssiin. Henkilökohtaisesti se tarkoitti sitä, että takauksieni vuoksi minulle jäi vain vaatteet päälle. Kaikki muu meni. Velkaa jäi niin paljon, että minut tuomittiin elinikäiseen ulosottoon.
