Merenpinta voi nousta Suomenlahdella lähes metrillä tämän vuosisadan aikana. Samalla rannikkotulvien riski kasvaa erityisesti Suomen etelärannikolla. Perämerellä maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousua eikä tulvariski kasva merkittävästi. Ilmatieteen laitos julkisti tänään päivitetyt arviot merenpinnan noususta Suomen rannikolla.
Merenpinta on nyt Helsingissä turvallisen matalalla, mutta Ilmatieteen laitoksen mukaan pinta nousee huomattavasti tällä vuosisadalla.
– Puhumme noin 30-90 senttimetristä. Siinä on vielä aika iso haarukka, joka riippuu hyvin paljon siitä, miten jäätiköt sulavat, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala.
Etelämantereen sulaminen vaikuttaa Itämereen
Jäätiköiden sulaminen ei nosta merenpintaa tasaisesti vaan vaikutus on erilainen eri puolilla maailmaa. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa Itämeren pintaan huomattavasti enemmän kuin Grönlannin sulaminen.
– Jäätiköissä on valtavasti massaa. Ne vetävät merta puoleensa. Kun jäätikkö sulaa, vetovoima poistuu eikä jäätikkö enää vedä jäätikön läheistä merta puoleensa, selittää Haapala.
– Jos Grönlanti sulaa, Grönlannin lähialueilla merenpinta laskee ja vesi humpsahtaa eteläiselle valtamerelle. Samoin, jos Etelämantereella jää sulaa, sen lähialueella vaikutus on hyvin pientä tai jopa negatiivinen, mutta Antarktiksen veden vaikutus näkyy täällä meidän alueella, tutkimusprofessori jatkaa.
Suuria tulvia Helsingissä joka toinen vuosi
Mareografi on mitannut Kaivopuistossa merenpinnan korkeutta vuodesta 1904 alkaen. Miten suurta nousua se jatkossa mittaa, riippuu siitä, saadaanko maailman hiilidioksidipäästöt kuriin ja kuinka paljon jäätiköt sulavat. Merenpinta ei kohoa hetkessä vaan pikkuhiljaa.
Merenpinnan nousun myötä myös tulvariski kasvaa etelärannikolla. Tammikuussa 2005 Suomenlahden vesi nousi ennätyskorkeuteen ja vesi vyöryi Helsingin Kauppatorille. Tulevaisuudessa vastaavia tulvia nähdään huomattavasti useammin.
– Silloin Kauppatori tulvi ja moni muu alue Helsingissä tulvi myös. Nyt meidän tutkijoiden uusimpien laskelmien mukaan tämän tyyppiset tilanteet vuonna 2100 tulevat toistumaan joka toinen vuosi, ennakoi Haapala.
Perämerellä tulvariski ei kasva, koska maankohoaminen kompensoi merenpinnan nousun.