Maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaidosta ja koulumenestyksestä heräsi huoli – suomea äidinkielenä puhuvien koulutoverien puuttuminen vaikeuttaa tilannetta

Koululaisten oppimistulokset ja erityisesti suomen kielen osaaminen ovat herättäneet alkuvuodesta kiivasta keskustelua. 

Alkuun heräsi huoli maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä, kun Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi raportin, jonka mukaan erityisesti suomea toisena eli S2-kielenä lukevat oppilaat jäivät selvästi jälkeen suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista.

Tämän jälkeen kävi ilmi, että moni koululainen päätyy S2-opetukseen vaikka he pärjäisivät aivan hyvin tavallisessa ryhmässä.

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Lauri Ståhlbergin tutkimuksen mukaan viidennes S2-oppilaista lukee paremmin kuin huomattava osa tavallisessa opetuksessa olevista koululaisista. 

– Määrittelimme sellaisen riittävän lukutaidon rajan, jonka sitten ylitti 20 prosenttia näistä S2-oppimäärää opiskelevista ja 71 prosenttia S1-oppimäärää opiskelevista, Ståhlberg kertoo.

Ståhlbergin mukaan olisi hyvä luoda kielitaitotesti, jolla määritettäisiin S2-opetuksen tarve. Tällä hetkellä osa oppilaista päätyy S2-opetukseen lähes automaattisesti.

Tästä kertoo muun muassa Owal Groupin tutkimus, jossa selvitettiin syitä S2-opetukseen laittamiselle.

– Siellä selvisi, että väestörekisterijärjestelmään merkitty kieli on usein se syy, miksi S2-opetukseen mennään ja etninen taustakin saattaa joissakin tilanteissa vaikuttaa.

Segregaatio ongelmien juurisyynä

Vaikka osa S2-oppilaista pärjäisi myös tavallisessa opetuksessa, monelle tuki on tarpeen. Yksi tärkeä tuen muoto olisi vertaisoppiminen, mutta tähän tarvittaisiin suomea puhuvia koulukavereita.

Osassa kouluista suomea äidinkielenään puhuvat ovat kuitenkin vähemmistössä. Mirjami Sjögrenin luokalla Helsingin Keinutien ala-asteella suomea puhuu äidinkielenään vain yksi oppilas. Vertaisoppimiseen se ei riitä.

– Jos vertaan edelliseen luokkaani, jossa puolet olivat S2-oppilaita, puolet S1-oppilaita, niin kyllä kielitaidon taso on erilainen, Sjögren sanoo.

Aiemmassa luokassa oppilaat käyttivät suomen kieltä aktiivisesti myös luokkakavereidensa kanssa, mikä nopeutti kielen oppimista. 

Sjögrenillä on kuitenkin kova usko oppilaidensa potentiaaliin ja monikielisen taustan hän näkee yhdenlaisena vahvuutena. S2-oppilaiden keskittyminen samoihin kouluihin on kuitenkin ongelma, jonka ratkaisu ei ole koulujen käsissä.

– Eikä se ole oikeastaan vanhempien tai huoltajienkaan käsissä vaan kyse on kaupunkipolitiikasta: millaisia asuntoja rakennetaan minnekin, Sjögren selittää.

Ståhlberg jakaa Sjögrenin näkemyksen.

– Kyllä se juurisyy on asuinalueiden eriytyminen. Tarvittaisiin vähän järeämpää poliittista päätöksentekoa, että se saadaan katkaistua.