Suomea toisena kielenä opiskelevien lasten koulumenestyksestä heräsi huoli vaikka samaan aikaan monen S2-oppilaan lukeminen on parempaa kuin äidinkielenään suomea puhuvien. Mistä on oikein kyse?
Koululaisten oppimistulokset ja erityisesti suomen kielen osaaminen ovat herättäneet alkuvuodesta kiivasta keskustelua.
Alkuun heräsi huoli maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä, kun Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi raportin, jonka mukaan erityisesti suomea toisena eli S2-kielenä lukevat oppilaat jäivät selvästi jälkeen suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista.
Tämän jälkeen kävi ilmi, että moni koululainen päätyy S2-opetukseen vaikka he pärjäisivät aivan hyvin tavallisessa ryhmässä.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Lauri Ståhlbergin tutkimuksen mukaan viidennes S2-oppilaista lukee paremmin kuin huomattava osa tavallisessa opetuksessa olevista koululaisista.
– Määrittelimme sellaisen riittävän lukutaidon rajan, jonka sitten ylitti 20 prosenttia näistä S2-oppimäärää opiskelevista ja 71 prosenttia S1-oppimäärää opiskelevista, Ståhlberg kertoo.
Ståhlbergin mukaan olisi hyvä luoda kielitaitotesti, jolla määritettäisiin S2-opetuksen tarve. Tällä hetkellä osa oppilaista päätyy S2-opetukseen lähes automaattisesti.
Tästä kertoo muun muassa Owal Groupin tutkimus, jossa selvitettiin syitä S2-opetukseen laittamiselle.
