Poissaolot ovat yleisimpiä maanantaisin.
Lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille vuosittain merkittäviä kustannuksia, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaisemassa tutkimuksessa.
Vuonna 2021 lyhyiden poissaolojen kustannukset nousivat 135 miljoonaan euroon. Lyhyet, enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset kasvoivat 2019–2021 välisellä tarkastelujaksolla 17 prosenttia.
Tutkimuksessa selvisi, että lyhyet sairauspoissaolot painottuvat viikon alkuun, erityisesti maanantaihin. Maanantaina alkavat poissaolot aiheuttavat jopa kaksinkertaiset kustannukset muihin viikonpäiviin verrattuna.
Muun muassa varhaiskasvatus- ja hoitoalan sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajille eniten kustannuksia.
Lue myös: Kunta-alan sairauspoissaololuvut vuosituhannen alhaisimpia
Johtamisella vaikutus poissaoloihin
Tutkijoiden mukaan lyhyet poissaolot voivat olla merkkejä työn kuormittavuudesta ja johtamisen haasteista. Sairauspoissaolojen yleisyydessä oli havaittu suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä, mikä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että johtamisella ja organisaatiokulttuurilla on suuri vaikutus poissaolokäyttäytymiseen.
– Tutkimuksemme antaa vahvoja viitteitä siitä, että kunnissa on mahdollista vaikuttaa sairauspoissaoloihin suunnitelmallisella työkykyjohtamisella. Erityisesti lyhyet poissaolot voivat toimia varhaisena hälytysmerkkinä, johon kannattaa reagoida nopeasti, kertoo Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö tiedotteessa.