Lukijoiden enemmistö: Todellakin joululahjoja ostetaan myös aikuisten kesken!

Studio55.fin lukijakyselyn vastaajien selvä enemmistö ostaa lahjoja myös aikuisten kesken. Osa alkaa etsiä seuraavan joulun lahjoja jo tammikuussa.

Lahjoja hankitaan antamisen ilosta. Eräänkin lukijan mielestä ”se vaan on niin kivaa!”. Jotkut päättävät etukäteen, monta ja minkä hintaisia lahjoja ostetaan. Osa taas sopii, ettei lahjoja osteta – mutta ostetaan silti.

Antamisen ilosta – ”On tärkeää pitää yllä lapsenmielisyyttä”

Jouluperinteeseemme kuuluu, että kaikki saavat lahjoja, jos budjetti vain sallii. On tärkeää pitää yllä lapsenmielisyyttä ja joululahjojen saamisen ja antamisen iloa.

Joka vuosi ostetaan äidin ja systerin kanssa toisillemme lahjoja, tosin vain kaikkea tarpeellista. Niitä on vieläkin tällä ikää mukava availla kuumaa glögiä siemaillen.

Aikuiset saavat pienen paketin, etteivät lapset kokisi pettymystä aikuisten puolesta.

Jouluun kuuluvat lahjat, arvolla ei merkitys, vaan ajatuksella!

Kyllä ostan lahjat myös aikuisille. Tykkään hankkia kivoja lahjoja ystäville ja sukulaisille, mutta minua ei haittaisi, vaikken itse saisi mitään. Ajatus on tärkein.

Kyllä vaan! Miehelleni, aikuisille lapsille ja miniöille, veljen perheelle, siskolleni ja joillekin muillekin. Minusta aikuisetkin pitävät lahjoista, itsekin pidän kovasti. En osta mitään merkillistä, lähinnä kirjoja, suklaata, lahjakortteja yms eikä budjettini ole kovin suuri. Se vaan on niin kivaa!

Tällaisia lahjoja lukijat ostavat – saisitko idean?

  • Jalkahoitolahjakortti
  • Bensalahjakortti
  • Hierontalahjakortti
  • Itse tehtyjä käsitöitä
  • Itse tehtyjä jouluruokia ja -leivonnaisia
  • Viinipullo
  • Arpa
  • Sukat
  • Alusvaatteita
  • Suihkugeeli
  • Suklaata
  • Kirjoja
  • Rahaa

Poikani vihjaisevat viimeistään marraskuussa, mitä toivotaan. Saan lahjaksi heiltä yleensä sitoumuksen jostain avusta tai esim. teatterilipun. Sisarelleni lähetän joulutervehdyksenä vaikkapa parin villasukkia, hän kun ei enää voi neuloa. Joulukortteina lähimmille ystäville menee postissa usein patalappupareja. Saman hintatason pieniä yllätyksiä tulee tännekin päin.

Ostan joululahjat myös aikuisille lapsilleni sekä miehelleni. Lahjojen ei tarvitse olla kalliita, tärkeintä on antamisen ilo.

Pyrin ostamaan aikuiselle sellaista, jota hän tarvitsee tai tiedän, että hän ilahtuu siitä. Saatan joskus yllättää hänet täysin. Jokainen lahjan saaja on yksilöllinen ja yritän sen ottaa huomioon.

Ostan perheenjäsenille ja parhaalle kaverille. Lahjojen ostaminen on kivaa, kun saa ilahduttaa muita.

Ostan aikuisille ja lapsille, koska haluan tehdä niin. Yleensä ostan aina tarpeellista, työttömänä rahasumma on aika pieni.

Olemme ostaneet aina jotain aikuisten kesken. Myös ystävien, mutta olen ostanut vain lähimmille ja tärkeimmille ystäville.

Rahatilanteestani (työtön) riippuen ostan rakkaimmilleni (kumppani + aikuiset lapseni 2 kpl) jotain kivaa ja usein tarpeellista. Iäkkäille vanhemmilleni yleensä teen jouluruokia tai -leivonnaisia joululahjaksi. Summat ovat yhteensä noin satasen luokkaa, koska työttömyyden vuoksi ei muutenkaan jää yhtään käyttörahaa, ja joulu jo ruokienkin puolesta tulee kalliiksi. Mitään sopimuksia ei meillä ole. Periaatteella: jokainen itse päättäköön.

Perheen kesken ostetaan, käytän rahaa 0–100e/hlö riippuen henkilön käytöksestä vuoden mittaan.

Ostan niille aikuisille, jotka mielestäni ansaitsevat lahjan, tai joita haluan ilahduttaa. Annan lahjoja omaksi ilokseni, enkä odota vastalahjoja.

Ostan tai teen lahjat ihmisille joiden kanssa vietän joulun ja lähimmille ystävilleni. Oli sitten kyse aikuisista tai lapsista. Lahjojen hinnat ovat aina pysytelleet alle 35 euron.

Suunnitelmallisesti – ”Heti tammikuussa pääsee aloittamaan”

Ostamme todellakin, ehkä jopa liikaakin. Lahjojen ei sinänsä tarvitse olla kalliita, ennemminkin se idea, hauska juttu, joka on jäänyt esim. vuoden varrelta mieleen. Esim. vanhemmilleni ostin yhdeksi (monista) lahjoista munanleikkurin, koska useita kertoja siellä aamiaispöydässä vierailleena kiroilen sen puutetta.

Ostan lahjat kaikkein läheisimmille aikuisille, kuten avomiehelleni ja vanhemmilleni. Pidän lahjojen antamisesta. Jos minulla olisi niin paljon rahaa, että ei tarvisi välittää lahjojen hinnasta, niin tietäisin, mitä kenellekin ostaisin. Olen korvat ”höröllä” koko vuoden ja painan korvan taa, mitä ihmiset haluaisivat tai mistä he haaveilevat.

Minä tykkään lahjojen hankkimisesta. Lahjojen rahallisella arvolla ei ole merkitystä, vaan idealla, jossa on ajateltu lahjan saajaa, tämän harrastuksia, toiveita, unelmia. Kaikki lahjat on ollut mieluisia, mitä itse olen saanut. Ne, joita itse olen antanut, ovat saaneet hyvän vastaanoton, tai on oltu hyviä näyttelemään ilahtunutta. Joulu on ihanaa aikaa, ja heti tammikuussa pääsee aloittamaan uuden lahjojen oston seuraavaa joulua varten.

Olen ostanut ja ostan myös aikuisille. Noin 20 euron arvoisen. Aloitan aina tammikuussa, ostot menee tasaisesti koko vuodelle.

Kyllä ostan myös aikuisille. Lahjojen hintahaitari on 20-50e. Lahjojen oston lopettaminen aikuisten kesken olisi helpotus. Olen joskus ajatuksen esittänytkin , mutta se ei saanut kannatusta. Pienestä eläkkeestä lahjojen ostaminen on hankalaa. Siksi hankin niitä pitkin vuotta.

Sopimuksella – ”Tällä tavoin loppuu joulustressi lahjojen suhteen”

Meitä on joulua viettämässä ainoastaan aikuisia, lapset poika- ja tyttöystävineen, lapsenlapsia ei vielä ole. Vietämme perinteisen joulun ja olemme arponeet, kuka ostaa kenellekin lahjan. Yksi lahja kullekin, ja toivomuksen saa esittää. Lahjat pidetään salaisuutena, sen verran lapsenmielisiä ollaan. Lahjan hinta noin 100 euroa. Tällä tavoin loppuu joulustressi lahjojen suhteen.

Ostan vain perheeni jäsenille ja tietyille ystäville, joiden kanssa olemme asiasta sopineet. Tykkään vain antaa lahjoja ja ajatella sen saajaa. Sama se, saanko itse, antaminen on mukavaa, varsinkin kun lahja natsaa saajan persoonaan.

Meidän suvussa lahjojen antaminen aikuisten kesken riippuu täysin keskinäisistä ”sopimuksista”. Esimerkiksi minä ostan tai teen itse lahjoja vanhemmilleni, ja he myöskin antavat minulle lahjoja. Toisaalta isovanhempieni kanssa on sovittu, että heille ei saa ostaa lahjoja, eivätkä he hanki lahjoja muille – heidän tapauksessaan korkeintaan lahjoitukset hyväntekeväisyyteen ovat sallittuja. Muiden sukulaisten kohdalla viedään vain jotain pientä tuliaisena, jos satutaan vierailemaan heidän luonaan joulun tienoilla.

Vuosi sitten päätimme, että me aikuiset (3 lastani ja minä) annamme toisillemme vain yhden noin 10 euron lahjan. Lapsenlapsille vähän enemmän. On kuitenkin mukavaa antaa ja saada paketti jouluna! Tänä jouluna tuli muutosta omalle kohdalleni saamisen puolella: kerroin yhdelle lapsistani, että minua on pyydetty matkalle Pärnuun, mutta en pysty taloudellisesta tilanteestani johtuen lähtemään viikon matkalle. Niinpä nyt lapseni maksavat osan tuosta matkasta. Haluavat, että matkustan vielä, kun jotenkin jaksan ja matkaseurana on sisareni, johon olen vasta nyt vanhoilla päivilläni tutustunut. Eli tulossa on ensimmäinen yhteinen reissumme!

Sovittu, ettei anneta, mutta annetaan silti

Sisarteni kanssa olemme sopineet, että emme anna lahjoja. Muutaman valokuvan (ihan paperisen) teetin kuitenkin heille samoin kuin muutamille ystäville.

Sopimus ettei osteta, mutku käytiin Valamon luostarissa, löytyi miniälle hieno ikoni ja rukousnauha, joita hän kerää.

Joka joulu sovitaan, että ei mitään aikuisten kesken osteta, mutta silti aina paketit kuusen alta löytyy...

Kyllä, ostan aikuisille, mm. lapsilleni 37v ja 43v, myös he ostavat minulle. Monesti sovitaan, ettei osteta, ja kun aatto koittaa, niin lahjoja on noin pari jätesäkillistä. Kyllä rahaakin menee suht paljon, tänä jouluna ehkä noin 1000 euroa. Tosin siinä on lahjaksi maksamani tytön talon ilmastointi.

Korkeasaaren apinat saivat joululahjat

Katso, miten Korkeasaaren apinat suhtautuivat saadessaan joululahjoja joulukuussa 2015.


Lue myös:

    Uusimmat