Studio55.fi kysyi lukijoiltaan, millaista on olla sinkku yli 50-vuotiaana. Osa vastaajista kaipasi kumppania, mutta pelkäsi satutetuksi tulemista. Oman ikäistä seuraa pidettiin myös vaikeana löytää, mikäli ravintoloiden varatut ja alkoholiongelmaiset eivät kiinnosta. Jotkut puolestaan viihtyvät parhaiten oman itsensä kanssa.
Ei mitä tahansa seuraa
Olen 64-vuotias. Minulla on ollut myös yli 50-vuotiaana seurustelusuhde, joka loppui valitettavasti miehen kuolemaan. Nyt olen vakaasti sitä mieltä, että parempi yksin kuin huonossa seurassa.
”Uskaltaisinko enää?”
Olen 56-vuotias ja menetin miesystäväni vaikean sairauden jälkeen. Sen jälkeen olen ollut yksin. Haluaisin tutustua hellään ja rakastavaan ihmiseen, joka toisi iloa ja turvaakin elämässäni. En tiedä silti, uskaltaisinko enää ryhtyä suhteeseen, sillä en kestäisi, jos menettäisin hänetkin. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä enkä tiedä, mistä löytäisin kumppanin, joka haluaisi pienituloisen, sairaan ihmisen seuralaiseksi.
”Fiksu miestarjonta on vähäistä”
Olen 56-vuotias sinkkunainen. Erosta on jo vuosia eikä minulla ole sen jälkeen ollut kuin yksi hetken kestänyt seurustelusuhde, siitäkin jo aikaa. Kaipaan parisuhdetta ja ystävää, joka olisi kiinnostanut arjestani ja siitä, mitä minulle kuuluu. Aikuiset lapset asuvat eri paikkakunnilla ja ystäviä tapaan töiden sallimissa rajoissa, mutta tuntuu, ettei kukaan tunne minun arkielämääni, ei ole millään lailla osana sitä. Siihen kaipaisin kumppania.
Olen itsenäinen ihminen, osaan asua ja elää yksin, joten hyvä ystävyys tai seurustelusuhde sopisi minulle. Alttarille ei todellakaan tarvitsisi kävellä… Valitettavasti en tapaa miehiä juuri missään. Nettideittailu ei tunnu omalta, ravintoloissa en viihdy ja liikunnan parissa ei juuri ikäisiäni miehiä näy. Mistä löytäisi fiksun, elämänsä hallitsevan vapaan miehen? Jos tiedätte, niin kertokaa ihmeessä!