Hyvää Elämää pyysi hiljattain lukijoita kertomaan, miksi he viettävät joulun yksin. Osalle kyseessä on oma valinta, jota kuvaillaan esimerkiksi tervetulleeksi muutokseksi ruuhkavuosien jälkeen tai kaivatuksi hengähdystauoksi kolmikymppisen kiireisessä arjessa. Yksi vastaajista kertoi, ettei halua rasittaa lähiomaisia ”pakkovierailuilla”.
”Laitan kotini kauniiksi ja teen juhla-aterian itselleni”
Pistin poikki 42 vuoden suhteen kesäkuussa 2017. Nyt on tulossa ensimmäinen joulu koskaan, jonka vietän yksin. Lapsuudesta asti on aina ollut perhettä ympärillä.
Laitan uuden, upean kotini kauniiksi vaihtamalla verhot ja matot. Ostin uudet ihanat satiinilakanat, nautin kauniista ja ihanista asioista. Teen myös juhla-aterian itselleni, en mässää, vaan nautiskelen ruokaa kohtuudella.
Aattona lähden illalla kävelemään, katselen ihania valoja talojen ikkunoissa ja pihoilla, imen tunnelmaa itseeni.
Ruuhkavuosina kaipasin rauhallista joulua, nyt sen saa. Tieto siitä ei ahdista, vaan odotan joulua kovasti.
”Ei olisi pakko olla yksin, jos en haluaisi”
Vietän joulun yksin, ja täysin omasta halustani. Olen 29-vuotias ja viettänyt jouluni vuosikausia joko töissä (olen hoitoalalla) tai tarkoituksella yksin. Minulla on jouluna omat rutiinit, joista nautin suunnattomasti. Ei ole häsellystä eikä stressiä... Vain minä, jouluruuat, viiniä, herkkuja, kasa hyviä elokuvia ja koirani, muuta en tarvitse.
